Martinus Beijerinck
Martinus Willem Beijerinck (16. maaliskuuta 1851 Amsterdam – 1. tammikuuta 1931 Gorssel, Alankomaat) oli alankomaalainen kasvitieteilijä, jota pidetään yhtenä mikrobiologian uranuurtajista virusten luonnetta koskevien tutkimustensa ansiosta. Beijerinck oli virologian tieteenalan perustajia.[1][2][3]
| Martinus Willem Beijerinck | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 16. maaliskuuta 1851 Amsterdam |
| Kuollut | 1. tammikuuta 1931 (79 vuotta) Gorssel, Alankomaat |
| Koulutus ja ura | |
| Oppilaat | Jan Smit |
| Tutkimusalue | Mikrobiologia, kasvitiede ja virologia |
|
|
|
Elämä ja ura muokkaa
Beijerinckin perhe oli erittäin köyhä, mutta hän menestyi koulussa kykyjensä ja ahkeruutensa vuoksi. Beijerinck opiskeli kemiantekniikkaa Delftin polyteknisessä opistossa, josta hän valmistui vuonna 1872. Sitten hän pääsi Leidenin yliopistoon, jossa hän väitteli tohtoriksi vuonna 1877. Vuonna 1876 hän luennoi Wageningenin maatalouskoulussa ja vuodesta 1887 hän työskenteli mikrobiologina Delftin hiiva- ja alkoholitehtaalla, ja lopulta mikrobiologian professorina Delftin polyteknisessä opistossa vuodesta 1895. Vuonna 1897 Beijerinck perusti samaan laitokseen mikrobiologisen laboratorion, jossa hän teki tärkeimmän työnsä tupakan mosaiikkitautiin liittyen ja työskenteli muiden ongelmien parissa eläkkeelle jäämiseensä asti vuonna 1921.[2][3][1]
Uransa alkuvaiheessa Beijerinck tutki kasvien kudosten turvotuksia, joiden nykyään tiedetään johtuvan erilaisten taudinaiheuttajien hyökkäyksistä. Vuonna 1898 Beijerinck tutki tupakkakasvien tautia, jonka aiheutti uudenlainen taudinaiheuttaja (myöhemmin tunnistettu tupakan mosaiikkivirus), joka lisääntyi vain elävissä soluissa, jota hän kutsui nimellä contagium vivum fluidum, eli tarttuva elävä neste. Se erosi olennaisesti bakteereista, koska se läpäisi suodattimen ja koska se ei näkynyt mikroskoopilla. Beijerinckin käytti sanaa virus suodatettavasta infektiivisestä tekijästä. Beijerinck kehitti myös rikastusviljelyn periaatteita.[2][3][1]
Beijerinck eli askeettisesti eikä mennyt naimisiin, koska piti sitä yhteensopimattomana tieteellisen työn kanssa. Beijerinckin opetusmenetelmät ja epäsosiaalinen luonne eivät miellyttäneet hänen opiskelijoitaan, ja tutkimus oli aina hänen tärkein kiinnostuksen kohteensa.[2][3][1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Martinus Willem Beijerinck Biografías y Vidas. La enciclopedia biográfica en línea. 2004. Viitattu 24.042022.
- ↑ a b c d MARTINUS WILLEM BEIJERINCK The American Phytopathological Society. 2022. Viitattu 24.042022.
- ↑ a b c d Martinus Beijerinck Encyclopedia Britannica. 2022. Viitattu 24.042022.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Martinus Beijerinck Wikimedia Commonsissa
