Martin koulu (Turku)

Martin koulu on peruskoulun luokkien 1–6 kouluyksikkö Turun Martin kaupunginosassa Paavo Nurmen stadionin vieressä sen länsipuolella. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1927 ja oli pitkään Turun suurin kansakoulu. Vuonna 2012 Martin koulu lakkautettiin ja yhdistettiin Kerttulin ja Luostarivuoren koulujen kanssa Luostarivuoren yhtenäiskouluksi. Martin koulun virallinen nimi on nykyään Luostarivuoren koulun Martin yksikkö.

Koulun logo

Martin koulussa opiskelee nykyisin noin 450 oppilasta. Oppilaat tulevat kouluun pääasiassa Martin kaupunginosasta ja Tuomiokirkon ympäristöstä, mutta erikoisluokille, kuvataideluokille ja ruotsin kielikylpyluokille, tullaan koko kaupungin alueelta. Kuvataideluokkatoiminta alkoi Martin koulussa kokeiluna syksyllä 1989 ja kielikylpyluokat siirtyivät Kerttulin koulusta Luostarivuoren koulun Martin yksikköön koulujen yhdistyessä.

Rakennushanke

Valmistuessaan Martin koulu kohosi yksinäisyydessään lähitienoon matalien rakennusten yläpuolelle alueen maamerkkinä.

Vuonna 1905 kansakoulujen vuosiraportissa todettiin, että Turussa oli pulaa sopivista luokkahuoneista Aurajoen itäisellä puolella. Seuraavana vuonna kaupunki jaettiin neljään koulupiiriin ja jakopäätökseen liitettiin suunnitelma uudesta koulurakennuksesta, joka tuli rakentaa kattamaan Martin ja Itärannan kaupunginosien nousevat oppilasmäärät. Rakennustarvetta perusteltiin tuolloin sekä tilantarpeella, että oppilaiden koulumatkojen turvallisuudella. Monet Aurajoen itäpuolella asuneet joutuivat käymään koulua länsipuolella, mikä oli hankalaa ja aiheutti vaaratilanteita erityisesti kelirikon aikana. Suurin osa Martin ja Itärannan lapsista kävi koulua Eerikinkadulla sijainneessa Wiklundin koulussa tai Sirkkalankadun koulussa.

Erimielisyydet kouluhankkeiden kiireellisyydestä ja tärkeysjärjestyksestä sekä myöhemmin puhjennut kansalaissota lykkäsivät rakentamispäätöstä, kunnes vuonna 1926 rakennustyöt alkoivat Turun urheilupuiston laidassa sijaitsevalla tontilla. Koulu nimettiin kaupunginosan ja alueen seurakunnan mukaisesti Martin kouluksi ja se aloitti toimintansa syyslukukauden alussa syksyllä 1927. Virallisesti koulu vihittiin käyttöön 10. joulukuuta 1927.

Koulurakennus

Valmistuessaan Martin koulu oli Turun suurin koulurakennus. Rakennuksen suunnittelivat kaupunginarkkitehti J. Eskil Hindersson sekä apulaisarkkitehti Harald Smedberg. Taloon rakennettiin nelikerroksinen päärakennus, jonka molemmissa päädyissä on kolmikerroksiset siipirakennukset. Koulurakennuksen alkuperäinen suunnitelma sisälsi mahdollisuuden jatkokoulun sisällyttämiseen samaan rakennukseen, mutta suurin osa talosta varattiin kansakoululle. Rakennuksessa oli käytössä kuusitoista luokkahuonetta ja erilliset luokkatilat piirustusta, luonnontietoa, tyttöjen käsityötä, poikien käsityötä ja kotitaloutta varten. Lisäksi itäiseen siipeen rakennettiin yhdistetty juhla- ja liikuntasali.

Jatkokoululle oli alun perin varattu Aurajoen puoleinen rakennuksen läntinen siipi, johon sijoitettiin poikajatkokoulun metallityöluokka, paja, varasto, veistoluokka, konehuone ja maalaushuone sekä tyttöjatkokoulun käsityöluokka, kutomoluokka ja piirustusluokka. Lisäksi rakennuksessa oli useita opettajanhuoneita, opetusvälinevarastoja, pannuhuone sekä vahtimestarin ja lämmittäjän asuinhuoneet. Koulussa asui oma vahtimestari vuodesta 1927 vuoteen 1973. Koulussa oli aikaan nähden edistyksellinen varustus, sillä koulussa oli oma vesiklosetein varustettu ulkohuone sekä erillinen kylpyhuone suihkulaitteineen.

Nykyisin koulussa on käytössä 18 luokkahuonetta, neljä pienryhmätilaa, kaksi käsityötilaa, kuvataidetila, koulukeittiö ja ruokala, hallintotila, opettajainhuone sekä yhdistetty juhla- ja liikuntasali. Koulua on kunnostettu vuodesta 2000 vastaamaan paremmin nykyajan vaatimuksia.

Oppilaat

Ensimmäisen lukukauden alussa vuonna 1927 Martin koulussa opiskelija 777 oppilasta. Heistä 286 oli alakansakoululaisia, 292 yläkansakoululaisia ja loput jatkokoululaisia. Martin koulu oli tällöin oppilasmäärältään Turun suurin koulu ja sen oppilasmäärä muodosti viidenneksen kaikista Turun kansakoululaisista. Oppilasmäärät pysyivät suunnilleen samana toiseen maailmansotaan asti, laskivat sotavuosien ajaksi ja lähtivät sodan jälkeen nopeaan nousuun suurten ikäluokkien myötä.

Oppilasmäärän huippu saavutettiin lukuvuonna 1957-1958, jolloin koulussa opiskeli 1 214 oppilasta. Näin suuri oppilasmäärä ei voinut opiskella koulussa samanaikaisesti tilojen ahtauden vuoksi, minkä vuoksi koulussa opiskeltiin vuodesta 1947 lähtien kahdessa vuorossa. Alakoulussa aamuvuoro opiskelija kello kahdeksasta kahteentoista ja iltapäivävuoro kello kahdestatoista neljään. Yläkoululaiset opiskelivat tuolloin tuntia myöhemmin yhdeksästä yhteen ja yhdestä viiteen. Jatkokoulun puolella opiskeltiin toisen maailmansodan jälkeen myös vuorolukuina vuodesta 1952 lähtien vuoteen 1958 asti. Tämän jälkeen jatkokoulu muuttui kansalaiskouluksi ja se muutti kokonaan pois Martin koulun tiloista.

1960-luvulta lähtien oppilasmäärät laskivat hiljalleen, kunnes 1970-luvun alussa oppilaita oli 668 ja opetusryhmiä 21. Oppilasmäärien lasku kiihtyi ja lukuvuonna 1980-1981 oppilasmäärä oli enää 330 ja opetusryhmiä oli 13. 80-luvun loppuun mennessä oppilasmäärä laski 242:een ja lopulta 1990-luvulla noin 200 oppilaaseen ja noin kymmeneen opetusryhmään.

Tunnettuja Martin koululaisia

• Tero Hannula, oopperalaulaja
• Juha-Pekka Jalo, urheiluselostaja
• Tomi Jalo, jalkapalloilija
• Mauno Koivisto, presidentti
• Jukka Koivu, jääkiekkovalmentaja
• Jarkko Laine, kirjailija
• Jermu Laine, kansanedustaja ja ministeri
• Sara Melleri, näyttelijä ja ohjaaja
• Timo Nummelin, jääkiekkoilija
• Marjukka Parpola, kansanedustaja
• Reino Poutanen, kilpasoutaja, olympiamitalisti
• Matti Ruohonen, iskelmälaulaja
• Seppo Ruohonen, oopperalaulaja
• Teppo Ruohonen, iskelmälaulaja
• Matti Salminen, oopperalaulaja
• Heikki Suhonen, jalkapallovalmentaja
• Kalevi Wiik, emeritusprofessori

Kuriositeettina voitaneen mainita, että kirjailija Jarkko Laine kirjassaan Soutajat Aurajoella sivulla 85 kertoo lyhyesti muistonsa Martin koulusta ja mieleen jäävimmistä opettajista.

Koulun johtajat ja rehtorit

Vuodesta 1927 vuoteen 1943 Martin koulussa toimi alakansakoulu, poikayläkansakoulu, tyttöyläkansakoulu, poikajatkokoulu ja tyttöjatkokoulu ja jokaisella koulun osastolla oli oma johtajansa. Vuonna 1943 koulut yhtenäistettiin yhdeksi kansakouluksi, jota johti yksi koulunjohtaja. Peruskoulun tulon myötä suuren koulun koulunjohtaja-nimike muuttui rehtoriksi.

Vuoteen 1991 mennessä Martin koulun oppilasmäärä oli laskenut niin, että siitä tuli taas johtajakoulu. Vuonna 2012 Martin koulu itsenäisenä kouluna lakkautettiin ja silloin Luostarivuoren koulun Martin yksikön toiminnasta alkoi vastata Luostarivuoren koulun apulaisrehtori.

Oli koulun johtajan nimike sitten koulunjohtaja, rehtori tai apulaisrehtori, vastuualue ja työtehtävät pysyivät samoina.

Alla on luettelo Martin koulun johtajista ja rehtoreista virkanimikkeittäin kronologisessa järjestyksessä:

Koulunjohtaja

• Hilda Taube 1927–1934 (Alakansakoulun johtaja)
• Saida Horsti 1934–1943 (Alakansakoulun johtaja)
• Heikki Tilvis 1927–1941 (Poikayläkansakoulun johtaja)
• Väinö Korpijärvi 1941–1943 (Poikayläkansakoulun johtaja)
• Maria Forsblom 1927–1943 (Tyttöyläkansakoulun johtaja)
• E. Niinivaara 1927–1934 (Poikajatkokoulun johtaja)
• J. Päivärinne 1934–1943 (Poikajatkokoulun johtaja)
• Tyyne Salonen 1927–1935 (Tyttöjatkokoulun johtaja)
• Kerttu Salmi 1935–1943 (Tyttöjatkokoulun johtaja)
• Juho Päivärinne 1943–1951
• Kerttu Salmi 1951–1952
• Aimo Rauti 1952–1967
• Erik Nikander 1967–1977

Rehtori

• Erik Nikander 1977–1991
• Matti Palmunen 1991–1994

Koulunjohtaja

• Matti Palmunen 1994-2012

Apulaisrehtori (Luostarivuoren koulu, Martin yksikkö)

• Matti Palmunen 2012–2019
• Juha Mäenpää 2019–

Aiheesta muualla

• Martin koulun kotisivut
• Martin koulu Youtubessa
• Martin koulun vanhempainyhdistys^{[vanhentunut linkki]}