Marta Sillaots (o.s. Reichenbach, aik. Gerland virolaistetulta nimeltään nimeltään Marta Rannat; 12. toukokuuta 1887 Väike-Maarja15. heinäkuuta 1969 Tallinna) oli virolainen kirjailija, kääntäjä ja kirjallisuuskriitikko. Hänet tunnetaan erityisesti lastenkirjailijana

Marta Sillaots
Henkilötiedot
Syntynyt [1]
Kansalaisuus Viro
Ammatti kirjailija, opettaja, kääntäjä, kirjallisuustutkija
Kirjailija
Tyylilajit romaanit, lastenkirjat, kirjallisuustutkimukset
Esikoisteos Algajad (1912)
Pääteokset Eduard Vilde naistüübid (1925)
Kodukäijad (1921)
Viiskümmend (1937)
Neli saatust (1938)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Marta oli lapsena sukunimeltään Reichenbach. Sillaots-nimi on otettu äidin lapsuuskodin nimestä. Hänen veljensä olivat eläintieteilijä ja hydrobiologi Heinrich Riikoja ja tekniikan tutkija Helmut Riikoja. Vuonna 1923 Marta Sillaots meni naimisiin Julius Woldemar Gerlandin kanssa. He virolaistivat sukunimensä vuonna 1936 muotoon Rannat. [2]

Marta Sillaots valmistui Tallinnan ylemmästä tyttökoulusta vuonna 1904 ja valmistui seuraavana vuonna kotiopettajaksi. Vuosina 1907–1912 hän toimi opettajana Tallinnan eri alakouluissa. Hän oli innokas esperantisti. Vuonna 1907 hän perusti yhdessä nuoren toimittajan Johannes Adolf Rahamäen kanssa ensimmäisen virolaisen esperantoyhdistyksen. Yhdistys kuitenkin kiellettiin vuonna 1913 separatistien epäilyjen vuoksi. Vuodesta 1922 hän työskenteli vapaana toimittajana. Vuonna 1938 Marta Sillaots hyväksyttiin Viron kirjailijaliiton jäseneksi. [2]

Neuvostoliiton valtionpoliisi NKVD pidätti Sillaotsin vuonna 1950 ja vankeus jatkui eri muodoissa vuoteen 1955 asti. Hän oli ensin Valgan vankileirillä, sitten Leningradin sairaalassa ja pysyvämmin Sverdlovskin alueella. [2]

Ensimmäinen painettu Sillaotsin artikkeli on esperantonkielinen. Se julkaistu vuonna 1908 Estlanda Esperantisto -lehdessä. Vuonna 1910 hän alkoi julkaista Postimees-lehdessä kirjoituksia ja novelleja, myös lapsille. Vuonna 1912 hän julkaisi ensimmäisen kirjallisuustutkielmansa, joka oli katsaus L. Onervan novellikokoelmasta Murtoviivoja. Marta Sillaotsin ensimmäinen vironkielinen teos oli Algajad (1912). [2]

Marta Sillaots on kirjoittanut useita novelleja ja romaaneja naisista: Anna Holm (1913) , Viiskümmend (1937) ja Neli saatust (1938). Käännöstyöt hän aloitti vuonna 1909 ja julkaisi ensimmäisen käännöksensä, Edgar Wallacen The Four Just Men viroksi vuonna 1914.[2] Hän on kääntänyt yli 60 teosta ranskaksi, englanniksi, venäjäksi ja saksaksi. Esseeissään Sillaots pystyy herkkävaistoisesti välttämään onttoa sentimentaalisuutta ja esittämään ajatuksiaan intohimoisesti ja taitavasti. [3]

Sillaots on haudattu Tallinnan metsähautausmaalle.

Teoksia muokkaa

Romaaneja ja kuvauksia muokkaa

  • Algajad (1912)
  • Anna Holm (1913)
  • Lapsed (1914)
  • Kodukäijad (1921)
  • Viiskümmend (1937)
  • Neli saatust (1938)

Lastenkirjoja muokkaa

  • Trips, Traps ja Trull (1935)
  • Trips, Traps ja Trull Tartus (1936)
  • Trips, Traps ja Trull Haapsalus (1937)
  • Trips, Traps ja Trull saavad sõbra (1938)
  • Matkamehed (1938)
  • Tähekeste juures (1942)

Muistelmat muokkaa

  • Sealtpoolt künniseid (1938)

Kirjallisuushistoriallisia tutkimuksia muokkaa

  • Eduard Vilde naistüübid (1925)[4]
  • August Kitzbergi toodang (1925).
  • Anton Hansen Tammsaare looming (1927).
  • Romain Rolland (1940). Suomennos: Romain Rolland : totuuden ja ihmisyyden esitaistelija; tekijän luvalla vironkielestä suom. Aino Kaasinen. WSOY 1945.

Lähteet muokkaa

  1. (fr) Ranskan kansalliskirjasto, data.bnf.fr  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. a b c d e Marta Sillaots. Oskar Kruus. Aikakauslehti Videvik 9.6.2000. Viitattu 25.4.2020.
  3. Kogumik esitleb kirglikku kriitikut. Tartu Postimees 2.10.2012. Viitattu 25.4.2020.
  4. Marta Sillaotsin tuotanto. Saksan kansalliskirjasto. Viitattu 25.4.2020.