Mart Paama (17. tammikuuta 1938 Tartto29. kesäkuuta 2006 Tartto) oli virolainen keihäänheittäjä. Paaman henkilökohtainen ennätys oli Tartossa 25. syyskuuta 1965 heitetty 84,05 metriä, joka oli Viron ennätys 13 vuoden ajan.[1]

Mart Paama
Henkilötiedot
Syntynyt17. tammikuuta 1938, Tartto
Tartto
Kuollut29. kesäkuuta 2006 (68 vuotta)
Tartto
Kansalaisuus  Neuvostoliitto
 Viro
Ammatti yleisurheiluvalmentaja
Yleisurheilija
Pituus 176 cm
Paino 86 kg
Laji keihäänheitto
Seura Kalev
Ennätykset 84,05 m (1965)

Paama valmistui Tarton yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta vuonna 1960. Vuosina 1960–1961 hän toimi opettajana Tarton yliopiston yleisurheiluosastolla, 1962–1969 urheilijavalmentajana Tallinnan Kalev-urheiluseurassa sekä vuosina 1973–1992 jälleen Tarton yliopiston vanhempana opettajana sen yleisurheiluosastolla.

Mart Paama osallistui Neuvosto-Viron mestaruuskisoihin 20 vuoden ajan vuosina 1956–1975. Niissä hän saavutti 10 kulta- ja 5 hopeamitalia. Neuvostoliiton mestaruuskilpailuissa hän saavutti 2 kulta-, 3 hopea- ja 2 pronssimitalia vuosina 1960–1968. Paama osallistui olympialaisiin Roomassa (1960) ja Meksikossa (1968).

Mart Paama nousi nopeasti 1950-luvun lopulla Neuvostoliiton keihäänheittäjien kärkijoukkoon. Vuonna 1958 Tallinnassa pidetyissä Neuvostoliiton mestaruuskilpailuissa Paama oli kuudes, ja seuraavana vuonna hän oli viides Kansakuntien spartakiadilla. Paamasta tuli 22-vuotiaana vuonna 1960 Neuvostoliiton mestari Moskovassa tuloksella 79,77. ”Ennen sitä olin heittänyt vain 76 metriä”, Paama muistelee ensimmäistä mestaruuskultaansa. Mestaruus tiesi hänelle olympiamatkaa Roomaan, jossa sijoitus oli 11.

Paaman uran kehitykseen 1960-luvulla vaikutti kotimainen tiukka kilpailu Charles Vallmannin kanssa. Vallman oli ollut tuloksissa Viron ykkösmies 1950-luvun lopulle asti, mutta sen jälkeen Paama oli niskan päällä häneen nähden. Kisa Neuvostoliitossa oli tiukka. Keihäänheiton ykkösnimi oli latvialainen Janis Lusis, mutta seuraavista sijoista ja edustuspaikoista oli tiukka kisa. Paama oli yksi näistä kisaajista. Olympiavuosi 1964 jäi Paamalla sairastelujen vuoksi käytännössä väliin. Vuonna 1965 Paaman kausi oli tuloksellisesti menestyksellinen. Sen vuoden syksyllä hän heitti ennätyksensä 84,05. Paama edusti Lusisin kanssa Neuvostoliittoa maaottelussa Yhdysvaltoja vastaan. Paama sijoittui yli 80 metrin heitolla toiseksi Lusisin jälkeen.[2] Paaman onnistui päästä Neuvostoliiton edustajaksi Budapestin 1966 EM-kilpailuihin, joissa ei kuitenkaan tullut menestystä. Vuoden 1967 Neuvostoliiton mestaruus toi edustuspaikan seuraavan vuoden Meksikon olympialaisiin. Niissä menestys oli heikko sijoituksen ollessa 15.[3][4]

Sen jälkeen Paama kilpaili lähinnä kansallisissa virolaisissa kisoissa, joissa hän saavutti maansa mestaruuden - urallaan kaikkiaan 10 kertaa, joista vuoden 1973 mestaruus oli viimeinen. Kaikkiaan Mart Paama edusti Neuvostoliittoa 10 kertaa ja Neuvosto-Viroa 50 kertaa eri urheilutapahtumissa. Suomalaisille Mart Paama tuli tutuksi 1960- ja 1970-luvuilla niin maaotteluissa, Helsingin ja Tarton yliopistojen välisissä yleisurheilukilpailuissa kuin suomalaisissa yleisurheilukilpailuissa. Suomea vastaan Paama kilpaili vuoden 1963[5] ja 1971[6] maaotteluissa.[3]

Saavutukset muokkaa

Olympialaisissa muokkaa

Euroopan mestaruuskisoissa muokkaa

Kansalliset mestaruudet muokkaa

  • Neuvostoliiton mestari vuosina 1960 ja 1967.
  • Viron mestari vuosina 1958, 1961, 1963, 1965, 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973.

Parhaat vuosittaiset tulokset ja sijoitus maailmantilastossa[7] muokkaa

  • 1960: 79,77 (8) Moskova 17.7.1960
  • 1961: 81,01 (9) Tbilisi 5.10.1961
  • 1963: 79,48 (17) Tallinna 12.7.1963
  • 1965: 84,05 (8) Tarto 25.9.1965
  • 1966: 82,96 (8) Tarto 20.9.1966
  • 1967: 83,88 (7) Colombes 24.6.1967
  • 1968: 83,94 (11) Kaariku 6.7.1968

Mart Paaman puoliso oli pikajuoksijana Viron viestimestaruuksia voittanut kemiantutkija Lilli Paama.

Lähteet muokkaa

  1. Lahkus Mart Paama – sõber, odaviskaja, õpetaja ohtuleht.ee. 1.7.2006. Ohtuleht. Viitattu 2.6.2020. (viroksi)
  2. Lännen miehen ote yleisurheiluvaltikasta kirposi. Helsingin Sanomat, 2.8.1965, s. 13. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.6.2020.
  3. a b Peiker, Raimo: Paama, Mart esbl.ee. 30.12.2015. ESBL. Viitattu 2.6.2020. (viroksi)
  4. Peiker, Raimo: Mart Paamal on juubel postimees.ee. 17.1.1998. Postimees. Viitattu 2.6.2020. (viroksi)
  5. Viro otti yllättävän johdon 56-50. Helsingin Sanomat, 26.6.1963, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.6.2020.
  6. Lätsäpää pelasti tunnelman. Helsingin Sanomat, 24.6.1971, s. 23. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 2.6.2020.
  7. Track and Field Statistics - Mart Paama 25.6.2017. brinkster.net. Viitattu 5.7.2017.