Mars-96
Mars 96 eli Mars 8 oli venäläinen Mars-luotain, jonka laukaisu epäonnistui 16. marraskuuta 1996. Laukaisuväline oli Proton 8K82K/11S824F-kantoraketti, joka toimi moitteettomasti. Laukaisimen neljäs rakettivaihe Block D-2 ei kuitenkaan syttynyt, koska se ei saanut avaruusalukselta starttikomentoa. Kyseinen ylimmän rakettivaiheen moottori kuului Lavotskinin rakentamaan avaruusluotaimeen. Alus putosi takaisin maahan. Nykytiedon mukaan alus putosi mereen Chilen rannikolla.
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Ohjelma muokkaa
Mars 96 oli 1980-luvulla kunnianhimoisen Neuvostoliiton avaruusohjelman pääprioriteetti. Sen tunnus oli aluksi Mars 92 ja sitten Mars 94 – nimi muuttui aina laukaisun lykkääntyessä, kun avaruusluotaimen tekninen kehitys hidastui rahoitusvaikeuksien takia. Mars 96 perustui neuvostoliittolaisiin Phobos-luotaimiin ollen vielä niitäkin raskaampi. Mars 96 priorisointi esti venäläisten Spetrum-Röntgen-Gamma ja Radioastron-satelliittien kehityksen loppuun asti. Nämä avaruuslennot kuten Mars 96:n seuraaja Phobos-Grunt on elvytetty 2000-luvulla ja näyttävät toteutuvan vielä jossain muodossa.
Tieteelliset tavoitteet muokkaa
Mars 96 oli suuri avaruusluotain, joka onnistuessaan olisi tehnyt monia mittauksia:
- Marsin pinnan kuvaus
- Marsin kaasukehän tutkimus
- Marsin sisärakenteen luotaaminen
- Marsin lähialueen plasman mittaus
- tähtitieteelliset mittaukset, mm. gammapurkausten mittaus
Avaruusalus muokkaa
Mars 96 luotain oli kolmiakselistabiloitu alus, jonka massa oli 6 180 kg tankattuna ja tyhjämassa 3 160 kg.
Aluksen kuljettama pinta-asema oli halkaisijaltaan noin metrin kokoinen painaen noin 60 kg. Sen sähkönlähde oli RTG (ydinvoima). Siinä oli kahdeksan tieteellistä mittalaitetta – Suomesta tulivat mm. pinta-aseman keskustietokone, sen ohjelmistot sekä säänmittausanturit. Alus kuljetti myös kaksi penetraattoria, joissa oli kamerat, spektrometrit, kiihtyvyysanturit ja seismometrit.
Tieteelliset mittalaitteet muokkaa
- ARGUS- kaksi TV-kameraa ja spektrometri.
- HRSC- High Resolution Steroscopic TV-Camera (HRSC) – kamera, jota käytettiin myöhemmin myös ESAn Mars Express-luotaimessa.
- WAOSS- Wide-Angle Steroscopic TV-Camera (WAOSS) – kamera.
- OMEGA- Visible and Infrared Mapping Spectrometer (OMEGA) – spektrometri.
- PFS- Planetary Fourier Spectrometer- spektrometri
- TERMOSCAN- Mapping Radiometer (TERMOSCAN) – pinnan lämpötilan ja kaasukehän mittaava instrumentti.
- SVET- High-Resolution Mapping Spectrometer (SVET) – spektrometri
- SPICAM- Multichannel Optical Spectrometer (SPICAM) – spektrometri, jonka piti mitata kaasukehää.
- UVS-M- Ultraviolet Spectrophotometer (UVS-M) spektrometri, jonka piti mitata kaasukehää.
- LWR-The Long-Wave Radar (LWR) oli Marsin pinnan läpi tunkeutuva tutka.
- PHOTON (alias FOTON) - Gamma-Spectrometer (PHOTON) spektrometri pinnan kivirakenteen koostumuksen mittaamiseksi
- NEUTRON-S- Neutron Spectrometer (NEUTRON-S) - mahdollisen veden mittaus.
- MAK-Quadruple Mass Spectrometer (MAK) - kaasukehän mittaus
- ASPERA- Energy-Mass Ion Spectrograph and Neutral-Particle Imager (ASPERA) oli spektrometri, jonka toteuttivat Ruotsi ja Suomi.
- FONEMA- Fast Omnidirectional Non-Scanning Ion Energy-Mass Analyzer (FONEMA).
- DYMIO-Omnidirectional Ionospheric Mass Spectrometer (DYMIO).
- MARIPROB-Ionospheric Plasma Spectrometers (MARIPROB).
- MAREMF- Electrostatic Analyzer and Magnetometer (MAREMF)
- ELISMA- Wave Complex (ELISMA)
- SLED-Low-Energy Charged Particle Spectrometer (SLED)
- PGS- Precision Gamma Spectrometer (PGS)
- LILAS-2-The Research of the Cosmic and Solar Gamma-Ray Bursts (LILAS-2
- EVRIS- EVRIS Investgations of Oscillations in Stars (EVRIS
- SOYA- Solar Oscillation Photometer (SOYA)
- RADIUS-M- Radiation/Dosimetery Control Complex (RADIUS-M)
Metegg-pinta-asema muokkaa
Suomalainen Ilmatieteen laitos johti Metegg-pinta-aseman kehitystyötä 1980-luvulta laukaisuun asti. Sen alihankkijoina toimi useita suomalaisia avaruustekniikkayrityksiä. Itse laskeutuja valmistettiin Neuvostoliitossa ja Venäjällä.
Mars-96:n jatko muokkaa
Euroopan avaruusjärjestö päätti Mars-96:n tuhouduttua aloittaa Mars Express-missionsa. Perusteena oli läntisen Euroopan Mars-tutkijoiden merkittävä panos Mars 96:n tieteellisiin mittalaitteisiin eli tosiasiaan, että kyseisten tuhoutuneiden laitteiden varakappaleet voivat toimia perustana ESAn omalle Mars-missiolle.
Myös Ranskan avaruusjärjestön CNESin sittemmin talousvaikeuksissa peruuttama Netlander oli nimenomaan laskeutujien kohdalla suora jatko Mars 96-missioon.
Myös venäläis-suomalainen MetNet-laskeutujien teknologiakehitys pohjautuu Mars 96:een.
Lähteet muokkaa
- Suomenkielinen versio tehty englanninkielisen Wiki-artikkelin pohjalta, joka pohjautui tieteelliseen artikkeliin: Linkin, V., et al., Harri, A.-M., Lipatov, A., et al., A sophisticated lander for scientific exploration of Mars: scientific objectives and implementation of the Mars-96 Small Station, Planetary and Space Science, 46, 717–737, 1998.
