Fobos-Grunt

venäläinen avaruusluotain
(Ohjattu sivulta Phobos-Grunt)

Fobos-Grunt (ven. Фобос-Грунт, ’Phoboksen maaperä’) oli Venäjän avaruusjärjestön avaruusluotain, jonka oli tarkoitus tutkia Marsin kuuta Phobosta. Se piti laukaista lokakuussa 2009, mutta laukaisua lykättiin vuoteen 2011.[1] Vuoden 2011 laukaisu epäonnistui. Zenit-2SB -kantoraketti nosti luotaimen parkkikiertoradalle mutta luotaimen omat raketit, joilla se oli tarkoitus saada Mars-siirtoradalle, eivät toimineet ja luotain jäi Maan kiertoradalle. Luotain tuhoutui lopulta Maan ilmakehässä tammikuussa 2012.

Fobos-Gruntin pinta-asemaosan oli tarkoitus toimia maaperänäytteen laukaisualustana.

Lennon vaiheet

muokkaa

Luotain laukaistiin 8. marraskuuta 2011 kello 22.16 Suomen aikaa Baikonurin kosmodromilta.[2][3]

Zenit-2SB -raketin rakettivaiheet toimivat normaalisti ja nostivat luotaimen parkkiradalle. Maan kiertoradalla käynnistettävä Marsia kohti vievä luotaimen raketti ei käynnistynytkään, joten luotain jäi Maan kiertoradalle. Luotain voidaan katsoa menetetyksi mikäli rakettivaihetta ei saada muutaman päivän sisällä käynnistettyä, mikä on epätodennäköistä.[4] Marraskuun jälkipuolella sekä venäläiset että Euroopan avaruusjärjestö ovat saaneet avaruusluotaimelta viestejä ja avaruusluotain on myös avannut aurinkopaneelinsa, joten sen toiminta ei pääty akkujen tyhjentymiseen.[5] Myös Euroopan avaruusjärjestö tutki aluksen pelastamista käyttäen eteläisen pallonpuoliskon radioantennejaan yhteyskokeiluihin, mistä luovuttiin marraskuun lopulla 2011. Joulukuun alussa Fobos-Gruntin osia on ilmeisesti alkanut pudota ilmakehään eli alus tuhoutuu matalalla kiertoradalla.[6] Fobos-Gruntin oletetaan tuhoutuvan ilmakehässä tammikuussa 2012. Fobos-Gruntin myötä kaikki Neuvostoliiton ja Venäjän 1960-luvun jälkeiset 19 Mars-lentoa ovat päätyneet epäonnistumiseen.[7] Eräissä lähteissä on loppuvuonna 2011 ja tammikuussa 2012 väitetty venäläisten epäilleen länsimaiden aikaansaaneen avaruusluotaimen tuhon.[8][9] Toisaalta venäläiset ovat ilmaisseet tunteneensa riskit, jotka aikataulu asetti.[10][11]

Luotain syöksyi Maan ilmakehään ja tuhoutui Tyynen valtameren yläpuolella 15. tammikuuta 2012.[12]

Taustaa

muokkaa

Fobos-Gruntin oli tarkoitus on hakea näytteitä Marsin Phobos-kuun pinnalta.[13] Ennen laskua sen olisi tutkinut Phoboksen kaasukehää, plasmaa, pölyä ja säteilyä.

Missiota kaavailtiin Neuvostoliitossa 1980-luvulla jatkona muun muassa Mars-96-avaruuslennolle. Fobos-Grunt hyväksyttiin toteutettavaksi avaruuslennoksi jo 1990-luvun alussa, mutta sen toteutus mahdollistui vasta vuodesta 2005 alkaen. Syy viivytykseen oli Venäjän avaruustieteen rahoituksen alhainen taso 1990-luvulla. Alukset – venäläinen Fobos-Grunt ja Kiinan kansantasavallan Yinghuo-1 – laukaistaan Zenit-kantoraketilla Baikonurista. Syyskuussa 2009 Venäjän avaruusjärjestö lykkäsi Fobos-Grunt-avaruusluotaimen laukaisua syksyltä 2009 marraskuuhun 2011, joka aikaansai vastaavan viiveen jo valmiille kiinalaiselle avaruusluotaimelle.[14][15] Hankkeen kokonaiskustannuksiksi budjetoitiin viisi miljardia ruplaa (163 miljoonaa dollaria).[16]

Nykyinen kansainvälinen yhteistyö

muokkaa

Kiinan avaruushallinto toimitti luotaimen mukaan Yinghuo-1-mikrosatelliitin (Tulikärpänen), joka – mission onnistuessa – olisi irrotettu emäaluksesta Marsin lähellä. Kiinan osuutta projektista johti Chen Changya.[17] Kiinan mikrosatelliittiluotain oli valmis jo vuoden 2009 laukaisuikkunan aikana, joka lisännee pettymystä venäläisen laukaisun epäonnistumisesta vuoden 2009 lopulla.

Suomen Ilmatieteen laitoksen kehittämä MetNet-laskeutuja ei ollut osa laukaistun avaruusluotaimen laitteistoa, vaikka tätä on kaavailtu aiemmin 2000-luvulla.

Euroopan avaruusjärjestö ja Venäjän avaruusjärjestö solmivat vuoden 2007 lopulla yhteistyösopimuksen koskien Venäjän Fobos-Grunt- ja ESAn ExoMars-missioita. Tämä yhteistyö jatkuu Exomarsin kohdalla ja voi johtaa venäläisen kantoraketin käyttöön Exomarsin kohdalla, NASAhan on hankkeesta joutunut talousongelmiensa vuoksi vetäytymään.

Instrumentit

muokkaa
 
Fobos-Gruntin malli CeBIT 2011:ssä
  • TV-kamera[18]
  • Gamma-spektrometri[19]
  • Neutronispektrometri
  • Alpha X -spektrometri
  • Massaspektrometri
  • Seismometri
  • Tutka
  • Optisen ja lähi-infrapuna-alueen spektrometri
  • Pölylaskuri
  • Ionispektrometri
  • Optinen aurinkosensori[20]

Syyskuussa 2010 TsAGI-instituutti ilmoitti, että vuonna 2011 Fobos-Grunt-luotaimen mukana lentää myös laskeutuja, joka on tekninen eikä tieteellinen koelaite. Se on Lavotškinin vuodesta 2006 alkaen kehittämä laskeutuja.[21] Tämä aie ei toteutunut.

Lähteet

muokkaa
  1. http://www.marsdaily.com/reports/Russia_delays_Mars_probe_launch_until_2011_report_999.html
  2. Venäjä haluaa takaisin avaruustutkimuksen suurvallaksi Yle.fi Uutiset 7.11.2011.
  3. http://phobos.cosmos.ru/index.php?id=312&L=2
  4. http://www.avaruus.fi/index.php?id=3592
  5. "It's Alive! Russia's Phobos-Grunt Probe Phones Home", Stephen Clark, Spaceflight, 23.11.2011 Time: 09:19 AM ET
  6. Russia's Mars Probe Appears 'Dead in the Water', www.Space.com, 6.12.2011
  7. http://www.nasaspaceflight.com/2011/12/hope-lost-fobos-grunt-re-entry-early-new-year/
  8. ­Did US 'climate weapon' knock-out Russian probe?, Rt.com, 24.11.2011.
  9. Shady side of Earth: Western trace in space probe’s failure? Rt.com, 10.1.2012.
  10. Popovkin: Russia ‘Well Aware’ of Risks to Phobos-Grunt, Spacenews.com joka lainaa RIA Novostia, 10.1.2012[vanhentunut linkki]
  11. http://www.marsdaily.com/reports/Russia_was_well_aware_of_Phobos_Grunt_mission_risks_999.html[vanhentunut linkki]
  12. Venäjä uskoo luotaimensa pudonneen Tyyneen valtamereen
  13. Space News International -lehti, 27.11.2006 (Vol 17, Issue 46).
  14. http://www.marsdaily.com/reports/Phobos_Grunt_Including_Phobos_LIFE_Delayed_Until_2011_999.html
  15. Venäjä tähyää pitkästä aikaa kauas avaruuteen Yle.fi Uutiset 5.11.2011.
  16. http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt_preflight.html
  17. http://www.marsdaily.com/reports/China-Russia_Mars_mission_set_for_takeoff_999.html
  18. Optico-electronic Instruments for the Phobos-Grunt Mission, Space Research Institute of the Russian Academy of Sciences 20.7.2009.
  19. Harvey, Brian: The Rebirth of the Russian Space Program. Springer, 2007. ISBN 978-038771354-0
  20. Optical Solar Sensor, Space Research Institute of the Russian Academy of Sciences 20.7.2009.
  21. http://www.marsdaily.com/reports/Russia_to_test_Mars_lander_for_2011_flight_999.html

Aiheesta muualla

muokkaa