Markku Palmroos

suomalainen jalkapalloilija

Markku Palmroos (s. 27. elokuuta 1960 Helsinki) on suomalainen jalkapallovalmentaja ja entinen maalivahti.

Markku Palmroos
Henkilötiedot
Syntymäaika 27. elokuuta 1960 (ikä 63)
Syntymäpaikka Helsinki, Suomi
Pelipaikka maalivahti
Lempinimi Fana
Junioriseurat
Ponnistus
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1980–1982 Ponnistus (2)
1983–1996 HJK 154 (0)
1989 OTP (laina) 11 (0)
1990 Kumu (laina) 18 (0)
1991 TPS (laina) 12 (0)
1993 VanPa (laina) 1 (0)
1994 Jaro (laina) 2 (0)
Maajoukkue
1983–1988 Suomi 8 (0)
Valmennusura
1999–2000 Atlantis (mv-v.)
2000–2002 Suomi (mv-v.)
2000 Atlantis
2001 Atlantis (apuv.)
2002–2005 AC Allianssi (apuv.)
2006–2007 EIF
2006–2009 HJK (mv-v.)
2008–2010 LoPa
2012 LoPa
2013 HJK (A-juniorit)
2013 BK-46
2016 Atlantis
2018–2019 SexyPöxyt
2020 Atlantis (mv-v.)
2023 PEPO (apuv.)

Palmroos voitti pelaajaurallaan neljä Suomen-mestaruutta, kolme Suomen Cupia ja pelasi Suomen maajoukkueessa. Hänet muistetaan myös jykevän kokoisena maalivahtina.[1]

Ura muokkaa

Pelaajaura muokkaa

Palmroos aloitti pelaajauransa aikuisten tasolla Helsingin Ponnistuksessa II Divisioonassa kaudella 1980. Vaikka hän pelasi maalivahtina, pääsi hän kolmen Ponnistus-kautensa aikana kahdesti myös maalintekijätilastoihin. Kaudeksi 1983 Palmroos siirtyi Helsingin Jalkapalloklubiin, jota hän edusti suuren osan pelaajaurastaan. Lisäksi Palmroos edusti pääsarjassa OTP:tä, Kumua, TPS:ää ja Jaroa.[2]

HJK:ssa hän voitti yhteensä neljä Suomen mestaruutta vuosina 1985, 1987, 1988 ja 1992 sekä kolme Suomen Cupia 1984, 1993 ja 1996. Kaudella 1987 Palmroos piti maalinsa puhtaana 827 minuuttia, mikä oli tuolloin pääsarjatason ennätys.[1]

Valmentajaura muokkaa

Päävalmentajana Palmroos on toiminut Atlantiksessa, kun hän korvasi lokakuussa 2000 erotetun Jari Europaeuksen.[3] Joukkue onnistui kauden päätteeksi nousemaan Veikkausliigaan, kun se kukisti karsinnoissa TPS:n. Seuraavalle kaudelle apuvalmentajana toiminut Ari Tiittanen siirtyi päävalmentajaksi ja Palmroos tämän avuksi.[4] Atlantis voitti tuolloin Suomen Cupin. Atlantiksen päädyttyä konkurssiin 2002, siirrettiin sen sarjapaikka uudelle vantaalaisseura AC Allianssille, jossa parivaljakko Tiittanen–Palmroos jatkoi edelleen samalla työnjaolla. Palmroos jatkoi Allianssissa kauden 2005 loppuun, vaikka Tiittanen korvattiin Thierry Pisterillä.[5]

Kaudeksi 2006 Palmroos nimettiin tammisaarelaisen EIF:n päävalmentajaksi Kakkoseen.[6] Maaliskuussa 2006 Palmroos aloitti EIF:n valmentamisen ohella myös HJK:n maalivahtivalmentajana[7], jossa hän toimi kauden 2009 loppuun saakka.[8] Palmroos toimi EIF:ssä vielä 2007[9] , mutta seuraavalla kaudella 2008 hän aloitti Kakkosen Lohjan Pallossa. Hän vei sen kahtena peräkkäisenä kautena lohkonsa toiseksi[10] ja vuonna 2010 kuudenneksi.

Palmroos piti tämän jälkeen taukoa valmennuksesta, mutta palasi Lohjalle jälleen kaudeksi 2012[11]. LoPa:n menestys jäi kuitenkin heikoksi ja Palmroos erotettiin kesäkuun lopussa[12]. Seuraavalla kaudella hän aloitti HJK:n A-juniorivalmentajana[13] ja toukokuussa 2013 myös BK-46:n päävalmentajana[14].

Palmroos on toiminut myös Suomen A-maajoukkueen maalivahtivalmentajana.[1]

Palmroosin toinen jalka amputoitiin polven alapuolelta marraskuussa 2017, mutta hän aikoo jatkaa silti valmentajana. Ennen amputointia jalkaa leikattiin 22 kertaa.[15]

Alkuvuodesta 2023 Palmroos liittyi PEPO:n valmennusryhmään.

Saman vuoden kesäkuussa Palmroos sai aivoinfarktin. Infarktin jälkeen hän on ollut kuntoutettavana Helsingin Synapsia-talossa.[16]

Lähteet muokkaa

  1. a b c HJK:n Hall of Fame sai neljä uutta jäsentä 13.12.2013. Helsingin Jalkapalloklubi. Arkistoitu 15.12.2013. Viitattu 28.12.2013.
  2. Vuorinen, Juha ja Kasila, Markku.: Pelimiehet – Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 251. Helsinki: Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.
  3. Atlantis valmis liigaan 8.11.2000. Yle. Viitattu 28.12.2013.
  4. Ari Tiittanen Atlantiksen päävalmentajaksi 20.11.2000. Yle. Viitattu 28.12.2013.
  5. Allianssin kuolema ja ”belgialainen huippujalkapalloa edustava taho” 21.2.2011. Kymppipaikka.fi. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 28.12.2013.
  6. Palmroos siirtyy EIF:n peräsimeen 21.2.2011. Veikkausliiga. Viitattu 28.12.2013.
  7. Palmroos HJK:n maalivahtivalmentajaksi 2.3.2006. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 28.12.2013.
  8. Viander jatkaa HJK:ssa maalivahtina ja maalivahtivalmentajana 18.11.2009. Urheilulehti. Viitattu 28.12.2013.
  9. Palmroos jatkaa HJK:n valmennusryhmässä 29.1.2007. Veikkausliiga. Viitattu 28.12.2013.
  10. Palmroos jatkaa LoPan valmentajana 14.11.2009. Länsi-Uusimaa. Arkistoitu 31.12.2013. Viitattu 28.12.2013.
  11. Parivaljakko Palmroos-Tiittanen LoPan peräsimeen 8.11.2011. Kymppipaikka.fi. Arkistoitu 27.12.2013. Viitattu 28.12.2013.
  12. Palmroos sai potkut LoPasta 2.7.2012. Länsi-Uusimaa. Arkistoitu 28.12.2013. Viitattu 28.12.2013.
  13. Markku "Fana" Palmroos palaa klubiin 29.10.2012. HJK Juniorit. Viitattu 28.12.2013.
  14. Markku Palmroos BK-46:n peräsimeen 25.5.2013. Kymppipaikka.fi. Arkistoitu 30.12.2013. Viitattu 28.12.2013.
  15. Suomalainen jalkapallolegenda kertoo 22 leikkausta vaatineen sairauskierteen alkuhetkestä: ”Ostin uudet kengät” iltalehti.fi. Viitattu 20.11.2017.
  16. Sairauskohtaus | ”Raahauduin käytävään ja huusin, että tulkaa auttamaan” – Markku Palmroosilla on paha aavistus, miksi avunpyyntöihin ei vastattu Helsingin Sanomat. 24.9.2023. Viitattu 24.9.2023.