Marketa Lazarova
Marketa Lazarova (tšek. Marketa Lazarová) on František Vláčilin ohjaama vuonna 1965 ilmestynyt tšekkoslovakialainen elokuva. Keskiajalle sijoittuvassa historiallisessa elokuvassa kaksi kilpailevaa ryöstelevää klaania taistelee keskenään. 150 tšekkiläisen kriitikon ja elokuvavaikuttajan äänestyksessä vuonna 1998 Marketa Lazarova valittiin maansa kaikkien aikojen parhaaksi elokuvaksi. Elokuva perustuu Vladislav Vančuran vuonna 1931 ilmestyneeseen samannimiseen romaaniin.[1]
| Marketa Lazarova | |
|---|---|
| Marketa Lazarová | |
 Marketa Lazarova (1967) Elokuvajuliste. |
|
| Ohjaaja | Frantisek Vlácil |
| Käsikirjoittaja |
Frantisek Pavlícek Frantisek Vlácil Vladislav Vancura (kirja) |
| Säveltäjä | Zdenek Liska |
| Kuvaaja | Bedrich Batka |
| Leikkaaja | Miroslav Hájek |
| Lavastaja | Oldrich Okác |
| Pääosat |
Josef Kemr Magda Vásáryová Nada Hejna Jaroslav Moucka |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Tšekkoslovakia |
| Tuotantoyhtiö | Filmové studio Barrandov |
| Levittäjä |
Ústřední půjčovna filmů Netflix |
| Ensi-ilta | Tšekkoslovakia 24. lokakuuta 1967 |
| Kesto | 162 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | tšekki |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Tšekin elokuva-arkisto | |
Tuotanto muokkaa
Marketa Lazarova valmistui vuonna 1967, keskellä tšekkoslovakialaisen elokuvan uudeksi aalloksi kutsuttua liikettä. Marketa Lazarovaa ei kuitenkaan yleensä pidetä uuden aallon elokuvana. Ohjaaja Vláčil oli valmistunut armeijan elokuvakoulusta, ja hän oli selvästi vanhempi kuin Prahan elokuva- ja televisiokoulusta FAMUsta valmistuneet uuden aallon ohjaajat. Toisin kuin useimmat uuden aallon elokuvat Marketa Lazarova ei käsitellyt oman aikansa yhteiskuntaa, eikä elokuvassa ole selkeää poliittista viestiä. Uuden aallon elokuvien tapaan Marketa Lazarova on kuitenkin kerronnallisesti kunnianhimoinen ja kokeellinen.[2]
Marketa Lazarovan tuotanto kesti lähes seitsemän vuotta. Elokuva oli Tšekkoslovakian 1960-luvun kallein elokuvatuotanto. Ohjaaja Vláčil valmisteli elokuvan käsikirjoitusta kolme vuotta ennen kuvauksia. Kuvaukset kestivät kaksi vuotta vaikeissa olosuhteissa, pääosin talvella.[3] Vladislav Vančuran kirja ei ollut sijoittunut tarkkaan epookkiin, mutta Vláčil sijoitti elokuvan tapahtumat tarkasti 1200-luvun alkuun. Hän pyrki historialliseen tarkkuuteen ja tavoittamaan mahdollisimman tarkasti myös ajankohdan ihmisten tunnetilan ja maailmankuvan.[4]
Marketa Lazarova on kuvattu cinemascope-laajakangasformaatissa. Elokuvassa käytetään visuaalisina keinoina erikoislähikuvia, kerroksellisia kompositioita ja syväterävyyttä.[4] Zdeněk Liškan säveltämällä musiikilla on keskeinen osa.[5] Elokuvan kerronta ei perustu perinteiseen juoneen. Episodimainen rakenne käyttää useita erilaisia rinnakkaisia kerrontatapoja. Toisinaan Vláčil pyrkii välittämään tapahtumaketjun sijasta vain tunnetilan. Hän välttää myös moraalisia ja ideologisia viestejä.[4] Elokuvaa on verrattu historiallisena epookkina Akira Kurosawan Seitsemään samuraihin ja Andrei Tarkovskin samana vuonna valmistuneeseen Andrei Rubleviin.[6]
Juoni muokkaa
Marketa Lazarova on tunnettu siitä, että sen juoni on välillä haastava seurattava. Elokuva seuraa kahta kilpailevaa ryöstelevää klaania, joiden elämä suistuu raiteiltaan kun toisen klaanin pojat ryöstävät saattueen.[4]
Roháčekin linnanherran ja ritarin Kozlíkin pojat ryöstävät ylimysten saattueen ja ottavat vangiksi nuoren pojan. Kozlíkin tytär ja vangiksi saatu poika rakastuvat. Kruunun miehet lähettävät rangaistuspartion antamaan Kozlíkille opetuksen. Kozlík pyytää apua toiselta ryöstelevältä ritarilta Lazarilta, mutta tämä kieltäytyy. Kozlíkin pojat lähtevät kostamaan Lazarille, mutta kohtaavat rangaistuspartion. Rangaistuspartio valloittaa Lazarin linnan, tappaa Lazarin miehet, mutta jättää itse linnanherran henkiin. Kozlíkin poika Mikoláš ryöstää Lazarin tyttären Marketa Lazarovan ja raiskaa tämän. Rangaistuspartio löytää lopulta myös Kozlíkin ja tämän pojat, joista useimmat tapetaan. Marketa pakenee, mutta hänen isänsä ei enää hyväksy tytärtään. Marketa pakenee luostariin ja tapaa myöhemmin kuolevan Mikolášin.[1]
Näyttelijät muokkaa
| Josef Kemr | … | Kozlík, Roháčekin linnanherra, ryöstelevä ritari |
| Pavel Landovský | … | Smil, Kozlíkin poika |
| Pavla Polášková | … | Alexandra, Kozlíkin tytär |
| Jaroslav Moucka | … | Jan, Kozlíkin poika |
| Frantisek Velecký | … | Mikolás, Kozlíkin poika |
| Ivan Palúch | … | Adam-Jednoručka, Kozlíkin poika |
| Michal Kožuch | … | Lazar, Obořištěn linnanherra, ryöstelevä ritari |
| Magda Vásáryová | … | Marketa Lazarova, Lazarin tytär |
| Harry Studt | … | Kristián, ylimys jonka Kozlíkin pojat ryöstävät |
| Vlastimil Harapes | … | Kristián, edellisen poika, jonka Kozlíkin pojat ottavat panttivangiksi |
| Zdeněk Kryzánek | … | Kapteeni Pivo, kuninkaallisen armeijan johtaja |
| Zdeněk Řehoř | … | Sovička, Pivon kakkosmies |
| Naďa Hejná | … | Kateřina, Kozlíkin vaimo |
| Vladimír Menšík | … | Bernard, vaeltava munkki |
Vastaanotto muokkaa
Marketa Lazarova oli yleisömenestys, ja keräsi kotimaassaan 1,3 miljoonaa katsojaa.[7] Elokuvaa on arvostettu kotimaassaan. Vuonna 1998 elokuva valittiin 150 tšekkiläisen kriitikon ja elokuvavaikuttajan äänestyksessä maansa kaikkien aikojen parhaaksi elokuvaksi.[1] Elokuva on menestynyt kotimaassaan vastaavissa äänestyksissä myös myöhemmin.[8] Ulkomailla elokuvaa ei ole kuitenkaan tunnettu. Tšekkoslovakialaista elokuvaa on esitetty ja katsottu poliittisesta näkökulmasta, ja esiin on nostettu vain uuden aallon tekijöitä. Marketa Lazarovan synkkä ja verinen visio keskiajasta ei ole istunut usein keveämpien ja valoisampien uuden aallon elokuvien rinnalle. Elokuvan ja sen ohjaajan František Vláčilin maine on kuitenkin vähitellen kasvanut myös ulkomailla.[4][9]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Marketa Lazarová filmovyprehled.cz. Filmový přehled, Tšekin elokuva-arkisto. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Badley, Linda ym.: Traditions in world cinema, s. 69–70. Edinburgh University Press, 2006. ISBN 978-0-8135-3873-0. (englanniksi)
- ↑ Marketa Lazarová ceskatelevize.cz. Česká televize. Viitattu 25.10.2020. (tšekiksi)
- ↑ a b c d e Hames, Peter: Czech and Slovak cinema: Themes and tradition, s. 23–25. Edinburgh University Press, 2009. ISBN 978-0-7486-2081-4. (englanniksi)
- ↑ Hames, Peter: Marketa Lazarová closeupfilmcentre.com. 2007. Vertigo. Arkistoitu 28.8.2016. Viitattu 25.10.2020. (englanniksi)
- ↑ Kovács, András Bálint: Screening modernism: European art cinema, 1950-1980, s. 213. Chicago: University of Chicago Press, 2007. ISBN 978-0-226-45166-4. (englanniksi)
- ↑ Restaurovaná Marketa Lazarová vyšla na DVD Lidovky.cz. 8.12.2011. Lidovky.cz. Viitattu 25.10.2020. (tšekiksi)
- ↑ Anketa: Suverénním vítězem je Marketa Lazarová tyden.cz. 31.5.2010. Týden.cz. Viitattu 25.10.2020. (tšekiksi)
- ↑ Hames, Peter: The Golden Sixties: the Czechoslovak New Wave revisited. Studies in Eastern European Cinema, 2013, 4. vsk, nro 2. doi:10.1386/seec.4.2.215_1. (englanniksi)
Muualla muokkaa
- Gunning, Tom: Cinema of the Wolf: The Mystery of Marketa Lazarová, Criterion Collection. (englanniksi)