Marjatan talo
Marjatan talo on Helsingin Sörnäisessä Vilhonvuorenkadulla sijaitseva kerrostalo, joka on rakennettu vuonna 1927. Seitsenkerroksisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Georg Nummelin.
| Marjatan talo | |
|---|---|
 |
|
| Osoite | Vilhonvuorenkatu 7-9 / Vilhonvuorenkuja 20 |
| Sijainti | Helsinki |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | kerrostalo |
| Valmistumisvuosi | 1927 |
| Suunnittelija | Georg Nummelin |
| Omistaja | As. Oy Vilhonvuori |
| Tyylisuunta | 1920-luvun klassisismi |
| Kerrosluku | 7 |
 |
|
Historia muokkaa
Seitsenkerroksisessa talossa on yli 200 asuntoa ja se oli valmistuessaan Helsingin suurin asuintalo. Rakennus oli alun perin valkoinen. Asunto Oy Marjatta joutui myymään talon pakkohuutokaupalla As. Oy Wilhelmsbergille (nyk. As Oy Vilhonvuori) vuonna 1937. Talon rakennusajankohtana seutu oli avointa kalliota aina Helsinginkadulle saakka. Viereinen Vilhonvuorenkatu 5 valmistui vuonna 1928, jonka jälkeen korttelin länsipää rakennettiin vasta 1960-luvun alussa.[1][2] Taloon on jälkeenpäin rakennettu pommisuoja vuonna 1944 ja pannuhuone 1952. Vuonna 1961 taloon tehtiin muutostöitä ja samalla se sai nykyisen värinsä. Hissit rakennettiin 1963.[3]
Marjatan talon nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Tarinan mukaan se sai nimensä Marjatta-nimisestä naisesta, joka harjoitti prostituutiota viereisellä Vilhonvuoren kalliolla. Rakennuksen valmistuttua vielä vapaaksi jäänyttä osaa Vilhonvuoresta ryhdyttiin kutsumaan Marjatan kallioiksi. Toisen tiedon mukaan Marjatankallio-nimitys olisi ollut käytössä jo ennen talon rakentamista.[1] Nykyään paikalla on Katri Valan puisto.[2]
Asunto-osakeyhtiö Marjatan konttorissa tapahtui 2. tammikuuta 1934 kahden miehen tekemä ryöstö, jossa kassanhoitaja pahoinpideltiin ja talon kassaan kertyneet vuokranmaksupäivänä kertyneet rahat 13 000 markkaa vietiin. Marjatan talon konttorihuoneisto sijaitsi talon toisessa kerroksessa. [4]
Talossa asui pääasiassa köyhiä työläisperheitä, ja alivuokralaisten pito oli yleistä. Alivuokralaisia oli niin paljon, että sotien jälkeen asuntopulan aikana talossa asui yli 2 000 ihmistä.[1] Marjatan talon kuuluisin asukas on runoilija Katri Vala, joka muutti taloon vuonna 1931 puolisonsa Armas Heikelin kanssa. Talon F-rapun ulko-oven vieressä on Valasta kertova muistolaatta. Lisäksi talossa asuivat vasemmistolaisista kulttuurihahmoista muun muassa Jarno Pennanen ja Jenny Pajunen.[2]
1930–1940-luvuilla Marjatan talo tunnettiin vasemmistolaisten kokoontumispaikkana. Se oli myös laittoman SKP:n nuorisotoiminnan keskus ja viranomaisten jahtaamien kommunistien piilopaikka. Esimerkiksi jatkosodan syttyessä talossa piileskelivät muun muassa Veikko Pöysti ja Urho Kaipainen sekä puoluejohtoon kuuluneet Arthur Rönnqvist ja Edvin Salonen. Talossa asui myös Aimo Rikka, jonka luona toisinaan kokoontuivat Kiila ja Akateeminen Sosialistiseura. Säännöllisiin vieraisiin kuului myös poliisin etsimä turkulainen Olavi Laiho.[5]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Nenonen, Kaija: Monenlaisten muistojen Marjatta. Helsingin Sanomat, 14.11.1983, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 22.10.2021.
- ↑ a b c Lehmusvesi, Jussi: Katri Valan surujen laiva (vain tilaajille) 2.11.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Vilhonvuorenkatu 7, 9. Vilhonvuorenkuja 20; Helsinki helsingin kaupunginmuseo. Finna. Arkistoitu 22.10.2021. Viitattu 22.10.2021.
- ↑ Kassaryöstö eilen Oy. Marjatan konttorissa. Kassanhoitajatar raa'an pahoinpitelyn kohteena. Sisääntunkeutujat veivät mukanaan 13,000 markkaa, Helsingin Sanomat, 03.01.1934, nro 2, s. 5,Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Rislakki, Jukka: Maan alla : vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941–1944, s. 15-16. Helsinki: Love Kirjat, 1985. ISBN 951-83509-9-X.