Marika Hara

suomalainen pyöräsuunnistaja

Marika Hara (s. 2. syyskuuta 1986) on suomalainen pyöräsuunnistaja ja hiihtosuunnistaja.[1] Hän on voittanut 13 maailmanmestaruutta.[2][3] Seuratasolla hän edustaa Kooveeta.[4]

Mitalit
Marika Hara
Marika Hara
Maa:  Suomi
Naisten pyöräsuunnistus
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Ostróda 2008 viesti
Kultaa Kultaa Ben Shemen 2009 keskimatka
Kultaa Kultaa Veszprém 2012 viesti
Kultaa Kultaa Rakvere 2013 keskimatka
Kultaa Kultaa Rakvere 2013 pitkä matka
Kultaa Kultaa Rakvere 2013 viesti
Kultaa Kultaa Białystok 2014 sprintti
Kultaa Kultaa Liberec 2015 viesti
Kultaa Kultaa Águeda 2016 viesti
Kultaa Kultaa Vilna 2017 sprintti
Kultaa Kultaa Vilna 2017 viesti
Kultaa Kultaa Kuortane 2021 sprintti
Kultaa Kultaa Falun 2022 viesti
Hopeaa Hopeaa Ostróda 2008 pitkä matka
Hopeaa Hopeaa Ben Shemen 2009 sprintti
Hopeaa Hopeaa Montalegre 2010 viesti
Hopeaa Hopeaa Vicenza 2011 sprintti
Hopeaa Hopeaa Białystok 2014 viesti
Hopeaa Hopeaa Águeda 2016 sprintti
Hopeaa Hopeaa Viborg 2019 viesti
Hopeaa Hopeaa Kuortane 2021 viesti
Pronssia Pronssia Montalegre 2010 keskimatka
Pronssia Pronssia Montalegre 2010 pitkä matka
Pronssia Pronssia Veszprém 2012 pitkä matka
Pronssia Pronssia Białystok 2014 keskimatka
Pronssia Pronssia Zwettl 2018 viesti
Pronssia Pronssia Viborg 2019 keskimatka
Pronssia Pronssia Kuortane 2021 keskimatka
Pronssia Pronssia Kuortane 2021 pitkä matka
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Nida 2008 viesti
Kultaa Kultaa Farum/Kööpenhamina
2009
viesti
Kultaa Kultaa Leningradin alue 2011 sprintti
Kultaa Kultaa Leningadin alue 2011 pitkä matka
Kultaa Kultaa Zamość 2013 sprintti
Kultaa Kultaa Zamość 2013 sprinttiviesti
Kultaa Kultaa Zamość 2013 viesti
Hopeaa Hopeaa Leningradin alue 2011 keskimatka
Hopeaa Hopeaa Orléans 2017 sprinttiviesti
Pronssia Pronssia Nida 2008 sprintti
Pronssia Pronssia Idanha-a-Nova 2015 sprintti
Pronssia Pronssia Idanha-a-Nova 2015 keskimatka
Pronssia Pronssia Idanha-a-Nova 2015 sprinttiviesti
Pronssia Pronssia Nagykovácsi 2018 sekaviesti
Pronssia Pronssia Wrocław 2019 sprinttiviesti
Pronssia Pronssia Ignalina 2022 sprintti

PyöräsuunnistusMuokkaa

Ostródan MM-kilpailuissa 2008 Hara voitti viestissä kultaa joukkuetovereinaan Maija Lång ja Ingrid Stengård ja pitkältä matkalta hopeaa.[5] Nidan EM-kilpailuissa 2008 hän voitti viestissä kultaa ja sprintissä pronssia. Viestissä hänen kanssaan pyöräsuunnistivat Kirsi Korhonen ja Ingrid Stengård. Seuraavana vuonna Hara uusi EM-viestikultansa Tarja Vesannon ja Ingrid Stengårdin kanssa.[6] Ben Shemenin MM-kilpailuissa 2009 hän voitti kultaa keskimatkalta ja hopeaa sprintistä.[4][7] Montalegressa 2010 hän oli ankkurina MM-hopeaa tuoneessa Suomen joukkueessa. Lisäksi hän voitti sekä pitkän että keskimatkan MM-pronssia.[5] Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi.[4] Vicenzan MM-kilpailuissa 2011 hän sijoittui sprintissä hopealle.[5] Vuoden 2011 EM-kisoissa Venäjällä Hara otti mitalin jokaiselta henkilökohtaiselta matkalta, voittaen sprintin ja pitkän matkan kilpailut.[8] Vuonna 2011 Hara voitti maailmancupin.[4]

Vuoden 2012 MM-kilpailuissa Hara saavutti pitkällä matkalla pronssia ja viestissä kultaa.[5] Vuonna 2012 hän voitti toistamiseen maailmancupin.[4] Vuoden 2013 EM-kilpailuissa hän voitti kultaa sprintissä, sprinttiviestissä ja viestissä. Saman vuoden MM-kilpailuissa hän voitti kultaa keskimatkalla ja pitkällä matkalla sekä viestissä.[5][9] Maailmancupin hän voitti kolmannen kerran.[4] Vuonna 2014 menestys jatkui sprintin maailmanmestaruudella, viestin MM-hopealla ja keskimatkan MM-pronssilla. Maailmancupissa hän sijoittui toiseksi. Vuonna 2015 Hara voitti viestissä maailmanmestaruuden mutta jäi henkilökohtaisissa lajeissa sijoille 6–7. EM-kilpailuissa hän saavutti pronssia sprintissä, keskimatkalla ja sprinttiviestissä.[4]

Vuonna 2016 Hara voitti maailmanmestaruuden viestissä ja saavutti MM-hopeaa sprintissä. Vuonna 2017 hän voitti sprintissä ja viestissä maailmanmestaruuden sekä saavutti EM-hopeaa sprinttiviestissä.[4] Vuonna 2018 Hara jäi ilman arvokisavoittoa ensi kertaa sitten vuoden 2010, sillä hänen ainoat mitalinsa olivat MM-pronssi naisten viestissä ja EM-pronssi sekaviestissä.[4][10] Henkilökohtaisilla matkoilla hän oli parhaimmillaan viides MM-sprintissä.[4][11] Vuonna 2019 hän saavutti MM-kilpailuissa hopeaa viestissä ja pronssia keskimatkalla sekä EM-kilpailuissa pronssia sprinttiviestissä.[4] Vuonna 2020 arvokilpailut jäivät pitämättä koronaviruspandemian vuoksi.[12]

Kuortaneen MM-kilpailuissa 2021 Hara sai neljä mitalia. Hän voitti kultaa sprintissä sekä saavutti hopeaa viestissä ja pronssia keskimatkalla ja pitkällä matkalla.[2][4] EM-kilpailuissa hän ei yltänyt mitaleille. Maailmancupissa Hara palasi kärkikolmikkoon, kun hän oli yhteispisteissä kolmas.[4] Vuonna 2022 Hara voitti maailmanmestaruuden viestissä.[3] Saman vuoden EM-kilpailuissa hän saavutti pronssia sprintissä mutta sekaviesti päättyi hylkäykseen ankkuri Samuel Pökälän otettua mukaansa väärän kartan.[13][14]

HiihtosuunnistusMuokkaa

Hara osallistui hiihtosuunnistuksen nuorten MM-kilpailuihin vuonna 2004 ja 2006. Vuonna 2006 hän sijoittui viestissä neljänneksi joukkuetovereinaan Maarit Korpi ja Paula Iso-Markku.[15] Vuonna 2013 Hara kilpaili aikuisten EM-kilpailuissa ja sijoittui keskimatkalla 13:nneksi, sprintissä 15:nneksi ja pitkällä matkalla 17:nneksi.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Urheilijaprofiili: Marika Hara SSL. Viitattu 20.9.2017.
  2. a b Uhotoinen, Anu: Pyöräsuunnistus MM – pelkkää mitalijuhlaa Juoksija. 30.8.2021. Viitattu 10.10.2022.
  3. a b Suomelle kolme kultaa ja hopea pyöräsuunnistuksen MM-viesteissä Ruotsissa 16.7.2022. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 10.10.2022.
  4. a b c d e f g h i j k l m n Urheilijaprofiili: Marika Hara SSL. Viitattu 10.10.2022.
  5. a b c d e World MTB Orienteering Championships IOF. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 20.9.2017.
  6. Regional Championships IOF. Arkistoitu 21.2.2011. Viitattu 17.6.2011.
  7. Marika Hara polki pyöräsuunnistuksen maailmanmestaruuteen YLE Urheilu. 11.08.2009. Yleisradio. Viitattu 11.8.2009.
  8. European MTB Orienteering Championships 2011 25.9.2011. International Orienteering Federation. Viitattu 25.9.2011.
  9. European MTB Orienteering Championships 2013 International Orienteering Federation. Viitattu 7.10.2013.
  10. Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 40, s. 129, 299. Urheilumuseo, 2019. ISBN 978-952-6644-14-1.
  11. Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 40, s. 299. Urheilumuseo, 2019. ISBN 978-952-6644-14-1.
  12. Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 42, s. 6, 315. Urheilumuseo, 2021. ISBN 978-952-6644-17-2.
  13. Marika Hara pronssilla pyöräsuunnistuksen EM-sprintissä 20.5.2022. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 10.10.2022.
  14. Väärä kartta vei Suomelta viestimitalin pyöräsuunnistuksen EM-kilpailuissa Etelä-Suomen Sanomat. 22.5.2022. Viitattu 10.10.2022.
  15. Junior World Ski Orienteering Championships IOF. Arkistoitu 6.3.2013. Viitattu 17.6.2011.