Mantináda

Mantináda (kreik. μαντινάδα, mon. mantinádes, μαντινάδες) on nykykreikkalaisessa runoudessa käytetty säepari, joka koostuu kahdesta 15-tavuisesta loppusointuisesta säkeestä. Mantinádat ovat tyypillisiä erityisesti kreetalaiselle runoudelle ja kreetalaisen kansanlaulun yleisin muoto. Niitä käytetään myös puheessa ajatusten ja jokapäiväisten asioiden ilmaisuun.

Kreetalainen rakkausaiheinen mantináda-runo, joka koostuu neljästä säeparista. Ote Robert Pashleyn teoksesta Travels in Crete (London, John Murray, 1837).

Historia

Nimitystä mantináda on joskus selitetty sillä, että se tulisi sanoista mantévo (μαντεύω, ”ennustaa”, ”arvata”) ja (k)ádo ((κ)άδω, ”laulaa”). Näin mantináda olisi alun perin ennustusten laulamista. Usein sanotaan kuitenkin, että sana tulisi italian kielen sanasta matinada, ”aamulaulu”, ja että mantinádoja olisi alettu runoilla venetsialaisvallan aikana 1500-luvulla. Tähän viittaisi runojen loppusointu, jota pidetään läntisenä vaikutteena.

Tunnetuin mantináda-säkeillä kirjoitettu runoelma on Erotókritos, jonka kirjoittajana pidetään Vitséntzos Kornárosta noin vuonna 1600. Sillä on ollut ratkaiseva vaikutus mantináda-runouden kehitykseen ja juurruttamiseen Kreetalla, sillä sen katkelmia on yleisesti laulettu saarella.

Alun perin mantinádoja on runoiltu muuallakin kuin Kreetalla, muun muassa Kásoksella ja Kárpathoksella, muilla Egeanmeren saarilla ja Jooniansaarilla, sekä Kyproksella, jossa vastaavat säkeet tunnetaan nimellä tsatistá (τσατιστά). Nykyisin ne yhdistetään juuri Kreetaan, sillä se on paikka, jossa perinne on säilynyt. Aiemmin useimmat kreetalaiset ovat kyenneet ilmaisemaan ajatuksiaan mantinádoina. Niillä ilmaistaan niin iloja, suruja, rakkautta, vihaa kuin muitakin tunteita. Parhaimmillaan säkeitä heitellään improvisoituina toisille niin, että ne muodostavat keskustelun. Niitä kuulee edelleenkin ystävien välisissä keskusteluissa, juhlissa sekä lýran eli kreetalaisen lyyran säestyksellä laulettuina. Joskus on sanottu, että ”kreetalaiset puhuvat mantináda-säkeillä". Nykyisin mantinádojen elävän käytön puheessa voi kuitenkin nähdä olevan hitaasti katoavaa kansanperinnettä. Perinteen ylläpitämiseksi Kreetalla järjestetään mantináda-kilpailuita.

Muoto

Mantináda koostuu kahdesta 15-tavuisesta säkeestä, joissa on loppusointu. Ainakin alkukielessä kreikassa loppusointu on säkeiden kahden viimeisen tavun muodostama. Jälkimmäinen säe saattaa sisältää jonkinlaisen yllättävän tai humoristisen lopputuleman ensimmäisen säkeen aiheesta. Tällöin idea vastaa jossakin määrin limerikkiä, joskin kaksisäkeisenä. Perinteisesti mantináda-säkeet ovat Kreetan murretta.

Esimerkkejä

Esimerkki 1: Kreetalainen

Ότι και να 'χει ο Κρητικός με λόγια δεν το λέει,

με μαντινάδες χαίρεται, με μαντινάδες κλαίει!

Óti kai na 'chei o Kritikós me lógia den to léei

me mantinádes chaíretai, me mantinádes klaíei!

”Ei kerro kreetalainen mitä tuntee vaan sen kätkee,

vain mantinádoill' iloitsee ja mantinádoill' itkee!”

Esimerkki 2: Kaikki maailman saaret

Όλου του κόσμου τα νησιά ζηλεύουνε την Κρήτη,

για τσι κοιλάδες, τα βουνά και για τον Ψηλορείτη.

Ólou tou kósmou ta nisiá zilévoune tin Kríti,

gia tsi koiládes, ta vouná kai gia ton Psiloreíti.

”Kadehtivat Kreetaa kovin kaikki muut maailman saaret,

syynä ovat sen laaksot, Psiloreítis ja muut vuoret.”

Esimerkki 3: Rakkausaihe

Τα μάτια σου είναι θάλασσα, ήλιος το πρόσωπό σου

η άνοιξη μπορεί να 'ρθεί μ' ένα χαμόγελό σου!

Ta mátia sou eínai thálassa, ílios to prósopó sou

i ánoixi boreí na 'rtheí m' éna chamógeló sou!

”Meri ovat sun silmäsi ja aurinko kasvosi,

ja sun hymys myötä kevät viimein mulle koittavi!”

Kirjallisuutta

• Spyridakis, Stylianos V.: The Voice of the People: Mantinades of Crete. (Volume 12 of Modern Greek research series) Pella Pub., 2004. ISBN 9780918618887

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta mantináda Wikimedia Commonsissa

• Mantinades.gr – suuri kokoelma mantináda-säepareja (kreikaksi)
• Kreetan mantinadat. Kreeta.org.