Mansikoita ja verta

Stuart Hagmann ohjaama elokuva vuodelta 1970

Mansikoita ja verta (The Strawberry Statement) on vuonna 1970 valmistunut amerikkalainen draamaelokuva. Se käsittelee ajankohdan nuorison suosimia aatteita kuten hippiaatetta, kommunismia ja sodanvastaisuutta. Elokuva perustuu löyhästi James Simon Kunenin samannimiseen romaaniin, joka kertoo Columbian yliopiston mielenosoituksista vuonna 1968.

Mansikoita ja verta
The Strawberry Statement
Ohjaaja Stuart Hagmann
Käsikirjoittaja Israel Horovitz
Tuottaja
Säveltäjä
Kuvaaja Ralph Woolsey
Leikkaaja Marjorie Fowler
Tuotantosuunnittelija E. Preston Ames
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Metro-Goldwyn-Mayer
Levittäjä Metro-Goldwyn-Mayer
Ensi-ilta 15. kesäkuuta 1970
Kesto 104 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan päähenkilönä on kokematon nuorukainen Simon (Davison). Poika tutustuu poliittisen herätyksen saaneeseen Lindaan (Darby) ja menee mukaan radikaaliin toimintaan, aluksi vain tytön takia mutta vähitellen vakavammin.[1] Opiskelijat valtaavat yliopistorakennuksen lukittautumalla sen sisään.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Näyttelijät

muokkaa
 Bruce Davison  Simon  
 Kim Darby  Linda  
 Bud Cort  Elliot  
 Murray MacLeod  George  
 Tom Foral  valmentaja  
 Danny Goldman  Charlie  
 Kristina Holland  Irma  
 Bob Balaban  Elliot  
 Kristin Van Buren  arkistohuoneen tyttö  
 Israel Horovitz  tohtori Benton  
 James Simon Kunen  Chairman  
 Eddra Gale  Deanin sihteeri  
 Michael Margotta  Swatch  
 Jeannie Berlin  tyttö kirjoitusalustan kanssa  
 Carol Bagdasarian  puhelintyttö  
 Jon Hill  oppilas  
 Jess Walton  oppilas  
 Andrew Parks  oppilas  
 Booker Bradshaw  Lucas  
 Drew Eshelman  Tim  
 Greta Pope  kuoronjohtaja  
 David Dukes  vartija  
 Ed Greenberg  partainen johtaja  

Lähde: [2]

Vastaanotto

muokkaa

Elokuva voitti Tuomariston palkinnon (Prix du Jury) Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1970.

Helsingin Sanomien Mikael Fränti kirjoitti elokuvan tv-esityksen alla 1993 sen kestäneen aikaa varsin hyvin. Hänen mukaansa elokuva pyrkii dokumentaariseen ilmaisuun liikkuvalla ja pyörivällä kameralla, yllättävillä leikkauksilla sekä Neil Youngin ja Buffy Sainte-Marien musiikilla.[1] Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen kehuu etenkin elokuvan ”musertavan tehokasta” loppua ja antaa elokuvalle kolme tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”hyvä”.[3]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Fränti, Mikael: Ylioppilaat ryhtyvät lakkoon 1960-luvun opiskelijaradikalismia peilaavassa aikalaiselokuvassa. Helsingin Sanomat, 4.6.1993, s. 51. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. Mansikoita ja verta AllMoviessa. (englanniksi) Viitattu 8.8.2021.
  3. Romano, Bello (toim.): ”Mansikoita ja verta”, Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.