Manlio Brosio
Manlio Brosio (10. heinäkuuta 1897 Torino – 14. marraskuuta 1980 Torino) oli italialainen juristi, diplomaatti, poliitikko ja Naton pääsihteeri vuosina 1964–1971.[1]
| Manlio Brosio | |
|---|---|
.jpg) Brosio vuonna 1967 |
|
| Naton pääsihteeri | |
|
1. elokuuta 1964 – 1. lokakuuta 1971
|
|
| Edeltäjä | Dirk Stikker |
| Seuraaja | Joseph Luns |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. heinäkuuta 1897 Torino, Italian kuningaskunta |
| Kuollut | 14. maaliskuuta 1980 (82 vuotta) Torino, Italia |
| Tiedot | |
| Puolue | Italian liberaalinen puolue |
| Sotilaspalvelus | |
| Palvelusmaa(t) |
 Italian kuningaskunta |
| Puolustushaara | Italian vuoristojoukot |
| Taistelut ja sodat | ensimmäinen maailmansota |
Brosio opiskeli lakia Torinon yliopistossa. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän oli tykistön upseerina vuoristojoukoissa Italian Alpeilla. Sodan jälkeen Brosio valmistui yliopistosta vuonna 1920 ja siirtyi politiikkaan, muttei voinut osallistua ollessaan fasismin vankka vastustaja. Vuonna 1943 Brosio palasi politiikkaan, ja toimi varapääministerinä sekä vuosina 1945–1946 puolustusministerinä.[1]
Tammikuusta 1947 joulukuuhun 1951 Brosio toimi Italian suurlähettiläänä Neuvostoliitossa, vuodesta 1952 alkaen Britanniassa, vuodesta 1955 alkaen Yhdysvalloissa ja vuosina 1961–1964 Ranskassa.[1]
Vuosina 1964–1971 Brosio toimi Naton pääsihteerinä. Hän oli hollantilaisen Dirk Stikkerin seuraaja. Hänen seuraajansa oli puolestaan myös hollantilainen Joseph Luns.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Biography: NATO Secretary General Manlio Brosio Nato. Viitattu 7.5.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Manlio Brosio Wikimedia Commonsissa
