Mangaaniheptoksidi
Mangaaniheptoksidi eli mangaani(VII)oksidi (Mn2O7) on mangaanin ja hapen muodostama epäorgaaninen molekyyliyhdiste. Aine on suhteellisen pysymätöntä ja reagoi herkästi, jopa räjähdysmäisesti.
| Mangaaniheptoksidi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | Mn2O7 |
| Moolimassa | 221,88 |
| Ulkomuoto | Tummanvioletti tai ruskea neste |
| Sulamispiste | 5,9 °C[1] |
| Tiheys | 2,396 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Reagoi veden kanssa |
Ominaisuudet ja valmistus muokkaa
Huoneenlämpötilassa mangaaniheptoksidi on tummanviolettia tai ruskeaa nestettä, jolla on vihreä kiilto. Yhdisteellä on voimakas pistävä haju. Mangaaniheptoksidin rakenne koostuu kahdesta MnO4-tetraedristä, jotka jakavat yhden kärjen. Yhdiste reagoi veden kanssa muodostaen permangaanihappoa ja se on siis happoanhydridi. Aine liukenee tetrakloorimetaaniin. Mangaaniheptoksidi on erittäin voimakas hapetin ja reagoi orgaanisten yhdisteiden kanssa sytyttäen ne palamaan. Tällöin aine pelkistyy mangaanidioksidiksi. Reaktio voi olla jopa räjähdysmäinen. Kuumennettaessa mangaaniheptoksidia noin 95 °C:n lämpötilaan se hajoaa räjähdysmäisesti mangaanidioksidiksi ja hapeksi.[1][2][3][4][5]
Mangaaniheptoksidia voidaan valmistaa permanganaattisuolan esimerkiksi kaliumpermanganaatin ja rikkihapon välisellä reaktiolla.[2][3][4][5]
- 2 KMnO4 + 2 H2SO4 → Mn2O7 + H2O + 2 KHSO4
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 187. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- ↑ a b c Kenneth Pisarczyk: Manganese Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 18.10.2018.
- ↑ a b Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 621. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
- ↑ a b Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 1415. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 18.10.2018). (englanniksi)
- ↑ a b N. N. Greenwood & A. Earnshaw: Chemistry of the Elements, s. 1047. 2nd Edition. Butterworth Heinemann, 1997. ISBN 0-7506-3365-4. (englanniksi)