Mandalayn Kultainen palatsi

Mandalayn Kultainen palatsi on palatsialue Burman eli nykyisen Myanmarin Mandalayssä. Palatsialue rakennettiin kuningas Mindonin siirrettyä pääkaupunkinsa Mandalayhin vuonna 1857 ja rakennustyöt valmistuivat vuonna 1859. Aikanaan Kultainen palatsi oli maailman suurin puinen rakennuskompleksi, mutta suurin osa siitä tuhoutui ilmapommituksissa vuonna 1944. Palatsialue jälleenrakennettiin alkuperäiselle paikalleen 1990-luvulla, mutta uudet rakennukset valmistettiin betonista.

Mandalayn Kultainen palatsi
Näkymä palatsialueelle.
Näkymä palatsialueelle.
Sijainti Mandalay, Myanmar
Koordinaatit 21°59′34″N, 96°05′45″E
Valmistumisvuosi 1859
Rakennuttaja Mindon
Runkorakenne alkuperäinen teak-puuta
jälleenrakennettu 1990-luvulla betonista
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia muokkaa

 
Alkuperäinen valtaistuinsalin 72 metriä korkea puinen torni.

Vuosien 1853–1878 välillä hallinnut Konbaung-dynastian hallitsija Mindon siirsi valtakuntansa pääkaupungin Amarapurasta Mandalayhin vuonna 1857. Samalla kaupunkiin siirrettiin myös edellisen pääkaupungin kuninkaallinen palatsi. Palatsi rakennettiin 2x2 kilometriä suurelle Mandalayn ytimen muodostaneelle ruutukaavan mukaiselle linnoitusalueelle, jota suojasivat muurit.[1] Palatsialueen rakennustyöt valmistuivat 23. toukokuuta 1859.[2] Omana aikanaan palatsi oli maailman suurin puusta rakennettu rakennuskompleksi. Palatsi toimi Burman hovikulttuurin keskuksena, kunnes britit valtasivat Ylä-Burman. Burman siirtomaakaudella palatsi toimi siirtomaaviranomaisten klubina.[1] Brittiviranomaiset olivat myös harkinneet jopa palatsin purkamista, sillä sen nähtiin mahdollisesti nostattavan brittivastaista mielialaa entisen itsenäisen kuningaskunnan muistomerkkinä. Intian varakuningas George Curzon päätti kuitenkin lopulta palatsin säilyttämisestä vuonna 1901.[2] Suurin osa palatsialueesta tuhoutui toisen maailmansodan aikaisissa ilmapommituksissa vuonna 1944. Palatsi jälleenrakennettiin sen alkuperäiselle paikalle 1990-luvulla, mutta uudet rakennukset tehtiin betonista.[1]

Rakennukset muokkaa

 
Jälleenrakennettua palatsialuetta.

Mandalayn Kultainen palatsi rakennettiin perinteisten kosmologisten sääntöjen mukaisesti itä-länsi-akselille. Itää pidettiin arvokkaimpana kohtana, jossa sijaitsi kuninkaan valtaistuinhalli. Valtaistuinhallissa sijaitsi kuninkaan Leijonavaltaistuin.[1] Leijonavaltaistuin siirrettiin vuonna 1902 Kalkuttaan, josta se palautettiin Burmaan vuonna 1948. Alkuperäinen Leijonavaltaistuin on nykyisin Myanmarin kansallismuseon kokoelmissa Yangonissa.[3] Eri valtaistuinhallien muodostamalla kokonaisuudella oli pituutta 150 metriä. Valtaistuinsalin yläpuolella kohosi 72 metriä korkea alun perin puinen ylöspäin pienenevä pyatthat-torni, jota pidettiin pyhyyden ja maailmankaikkeuden keskipisteen symbolina. Valtaistuinhallien ympärillä oli muita palatseja, jotka rakentuivat hindulaisen eläinradan mukaan. Kuninkaan vaimojen palatsit oli ryhmitelty vaimojen arvon mukaan keskuksesta ulospäin. Palatsialueeseen kuului palatsien lisäksi teatteri, paviljonkeja, hallinnollisia rakennuksia ja puistoja. Rakennukset oli alun perin valmistettu teak-puusta ja ne oli koristeltu kaiverruksin ja mosaiikein. Alkuperäisestä puisesta arkkitehtuurista nykypäiviin on säilynyt varsinaisen palatsialueen ulkopuolella sijainnut Shwenandawin luostari. Rakennus kuului alun perin palatsien kokonaisuuteen, mutta luostariksi sen lahjoitti Burman viimeinen kuningas Thibaw.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Marja-Leena Heikkilä Horn ja Jukka O. Miettinen: Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit, s. 186-188. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X.
  2. a b The Directorate of Archaeological Survey: The Manadaly Palace (pdf) 1962. The Rangoon University Press. Arkistoitu 28.1.2018. Viitattu 8.11.2018. (englanniksi)
  3. Lion Throne Virtual Collection of Asian Masterpieces. Viitattu 8.11.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa