Malcolm Murray
Charles Gustaf Uno Malcolm Murray (9. heinäkuuta 1904 Tukholma – 21. huhtikuuta 1995 Tukholma) oli ruotsalainen kenraaliluutnantti, joka toimi merkittävän osan uraansa Ruotsin sotilasoppilaitosten opetustehtävissä sekä uransa jälkeen Ruotsin kuningashuoneen palveluksessa. Hän oli mukana vuonna 1940 Talvisodan Pohjois-Suomen ruotsalaisessa vapaaehtoisyksikössä Svenska Frivilligkåren sekä Jatkosodan alun Hangon rintamalla syksyllä 1941 vapaaehtoisyksikössä Svenska frivilligbataljonen.[1]
| Malcolm Murray | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. heinäkuuta 1904 Tukholma |
| Kuollut | 21. huhtikuuta 1995 (90 vuotta) Tukholma |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Ruotsi |
| Palvelusvuodet | 1925–1968 |
| Komentajuudet |
Svean Henkikaarti II sotialueen komentaja |
| Taistelut ja sodat |
Talvisota / Lapin Ryhmä Jatkosota / Hangon rintama 1941 |
| Sotilasarvo |
vänrikki (1925) kapteeni (1938) majuri (1942) everstiluutnatti (1948) eversti (1951) kenraalimajuri (1960) kenraaliluutnantti (1968) |
Tausta ja varhainen ura muokkaa
Murrayn vanhemmat olivat käskynhaltija Adolf Murray ja Ebba de Champs. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon vuonna 1923 hän siirtyi sotilaskoulutukseen. Vuonna 1925 hänestä tuli Svean Henkikaartiin vänrikin arvoisena upseerina. Vuonna 1938 hän siirtyi Pääesikuntaan kapteeniksi. Hän toimi Ruotsin sotakorkeakoulun opettajana vuosina 1938–1939.[1]
Suomessa muokkaa
Murray liittyi Talvisodan alkuvaiheessa joulukuussa 1939 luotuun ruotsalaiseen vapaaehtoisyksikköön Svenska Frivilligkåren, jossa hän toimi läheisessä yhteistyössä everstiluutnantti C.A. Ehrensvärdin kanssa, joka oli ruotsalaisjoukkojen esikuntapäällikkönä. Seuraavan vuoden kesäkuussa käynnistyneeseen Jatkosotaan ruotsalaisvapaaehtoiset osallistuivat Hangon rintamalla, jota varten muodostettiin Svenska frivilligbataljonen. Murray tuli toisen ruotsalaisryhmän johtajana elokuun alussa 1941 Hangon rintamalle.[2] Hän toimi komppanianpäällikkönä kyseisessä joukko-osastossa, joka valloitti Neuvostoliiton hallussa olleen Hangon alueen joulukuun alkuun 1941 mennessä. Sen jälkeen pääosa ruotsalaisista palasi kotimaahansa, mutta kapteeni Murray jäi vielä vuoden 1942 alkuun Suomeen.
Murrayllä oli elämänsä ajan hyvin läheinen suhde Suomeen. Sen lisäksi, että hän palveli vapaaehtoisena Suomen armeijassa 1940–1942, hän toimi Ruotsi-Suomi -yhteistyöjärjestön (ruots. Samfundet Sverige-Finland) puheenjohtajana vuosina 1967–1975.[3] Murray vieraili Suomessa lukuisia kertoja niin sotilastehtäviin liittyvien[4], kuningashuoneen edustajien kanssa tapahtuneiden[5] ja urheiluun liittyvien vierailujen merkeissä.
Ruotsiin paluu myöhempi ura muokkaa
Palattuaan Ruotsiin Murray ylennettiin majuriksi ja toimi Ruotsin sotilasakatemian yliopettajana vuosina 1942–1944 ja Ruotsin ilmavoimien sotakorkeakoulussa opettajana vuosina 1942–1944. Vuosina 1944–1948 hän toimi Pääesikunnassa, jossa hänet vuonna 1947 ylennettiin everstiluutnantiksi. Vuonna 1948 hän palveli Panssarivoimissa. Vuosina 1949–1953 hän oli Sotilasakatemian yliopettajana, jona aikana hänet ylennettiin vuonna 1951 everstiksi. Vuosina 1953–1957 hän palveli Svean Henkikaartin apulaiskomentajana ja Panssarivoimien tarkastajana 1957–1960. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi 1960 ja nimitettiin II sotilasalueen eli Keski-Ruotsin sotilasalueen komentajaksi sijaintipaikkanaan Östersund. Murray palasi Tukholmaan ja toimi Ruotsin puolustuskorkeakoulun johtajana vuosina 1966–1968. Vuodesta 1968 lähtien Murray siirtyi reserviin.[1]
Murray toimi lähellä Ruotsin kuningashuonetta. Vuosina 1928–1947 hän palveli perintöprinssi Kustaa Adolfia; ensin palvelukseen kommennettuna upseerina vuosina 1928–1929, virastoupseerina 1929–1938 ja adjutanttina 1938–1947. Tässä roolissa hän oli perintöprinssin mukana mm. Suomen vierailuilla Itä-Karjalassa syyskuussa 1941 ja keväällä 1942. Murray palveli myöhemmin myös kruununprinssi Kaarle Kustaata 1968–1973 ja hänen noustua kuninkaaksi 1973 lähtien kuninkaan ensimmäisenä adjutanttina ja saman aikaisesti myös hovin esikunnan päällikkönä vuosina 1973–1978.[3]
Murrayn muita luottamustehtäviä olivat Tukholman partiolaisten päällikkyys ennen sotavuosia, Ruotsin suunnistusliiton puheenjohtajuus 1938–1961[6] ja Ruotsin urheilun tuen keskusyhdistyksen puheenjohtajuus vuodesta 1962.[1]
Murray sotilasuralla opetus- ja tutkimus olivat keskeisiä osia. Niinpä hänet valittiin vuonna 1949 Kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäseneksi.[1]
Kunnianosoituksia muokkaa
Ruotsalaiset muokkaa
Miekkaritarikunta (1967)[7]
Pohjatähti-ritarikunta (1948)[8]
Vasa-ritarikunta (1941)[9]
Ulkomaalaiset muokkaa
Vapaudenristin 3. luokka miekoin (Suomi)
Vapaudenristi 4. luokka miekoin ja tammilehvällä (Suomi)
Valkoisen ruusun ritarikunta (Suomi)
Kruunun ritarikunta (Belgia)
Saksilais-ernstiläisen dynastian ritarikunta (Saksin herttuakunnat)
Kuningas Haakon VII:n vapaudenristi (Norja)
Kuningas Kristian X:n vapaudenmitali (Tanska)
Lähde:[1]
Julkaisut muokkaa
- Murray, Malcolm (1950). Atlantpakten under uppbyggnad (in (ruotsiksi)). Stockholm: Utrikespolitiska institutet.
- Murray, Malcolm (1949). För Nordens frihet: synpunkter på ett tidsenligt försvar (in (ruotsiksi)).
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Murray C G U Malcolm Vem är Vem? / Stor-Stockholm 1962 /932. 1962. Vem är vem bokförlag. Viitattu 14.10.2020.
- ↑ Huomattavia ruotsalaisia upseereja Suomeen. Helsingin Sanomat, 24.7.1941, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.10.2020.
- ↑ a b Ruotsin kruununperijä saapuu - Carl Gustav opiskelee kuninkaaksi demokratiaan. Helsingin Sanomat, 2.10.1968, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.10.2020.
- ↑ Kenr. Bonde tutustui Hämeenlinnan varuskuntaan. Helsingin Sanomat, 15.2.1961, s. 10. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.10.2020.
- ↑ Pyryssä pilkittiin ja keskusteltiin - Carl Gustav sai ihailla isäntäväen saalista. Helsingin Sanomat, 20.4.1970, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.10.2020.
- ↑ Ruotsin yleisurheilijoita Suomeen kilpailemaan - Suunnistaminen Ruotsissa suosittu urheilu. Helsingin Sanomat, 23.5.1944, s. 6. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 14.10.2020.
- ↑ Kungl. Hovstaterna: Kungl. Maj:ts Ordens arkiv, Matriklar (D 1), vol. 13 (1960–1969), p. 23, digital imaging.
- ↑ Bihang till Sveriges statskalender 1968. Kungl. Svenska riddareordnarna 1968, 247.
- ↑ Bihang till Sveriges statskalender 1968. Kungl. Svenska riddareordnarna 1968, 383.
