Pyöräilytalli

Pyöräilytalli tai pyöräilyjoukkue on ammattilaistason kilpapyöräilyssä usean pyöräilijän sekä muun organisaation muodostama yksikkö. Pyöräilytallit pyrkivät menestykseen kilpailuissa tuoden samalla näkyvyyttä niitä sponsoroiville yrityksille, järjestöille tai valtiolle. Ammattilaistallit ovat usein nimetty niiden suurimpien sponsorien mukaan. Tallien kuljettajilla on yhtenäiset kilpailuasut joissa näkyvät pääsponsorien lisäksi myös muiden sponsorien logot. Tallit ovat usein kansainvälisiä ja niissä on ajajia monesta eri maasta. Pyöräilytalleja käytetään useissa pyöräilylajeissa korkeimalla kilpailutasolla, mutta erityisen suuri merkitys niillä on maantiepyöräilyssä. Maantiepyöräilyn MM-kilpailuissa ja olympialaisissa ammattilaistalleja ei käytetä, vaan kilpailut käydään maajoukkueittain.

Italialaisen Salvarani-tallin kokoonpano vuonna 1974.

Discovery-tallin ajajat auttavat keltaisessa kilpailun johtajan paidassa ajavaa George Hincapieta.

Kilpailija hakee huoltoautosta juomapulloja eli toimii niin sanottuna "pullopoikana".

Pyöräilytallit maantiepyöräilyssä

Vaikka maantiepyöräily on lähtökohtaisesti yksilölaji, niin silti voittojen saavuttaminen merkittävissä kilpailuissa etenkin korkeimmalla UCI World Tour -tasolla vaatii vahvan tallin voittoja tavoittelevan pyöräilijän ympärille. Tallin merkitys korostuu erityisesti kolmeviikkoisissa pyöräilyn suurissa ympäriajoissa, joita ovat Ranskan ympäriajo, Italian ympäriajo ja Espanjan ympäriajo.

Taktiikat

Maantiepyöräilyä varten talleihin muodostetaan hierarkia, jossa parhaimmat mahdollisuudet menestykseen omaava ajaja nimitetään kapteeniksi ja muut ajajat pyrkivät parhaansa mukaan auttamaan tätä kuskia, eli he toimivat niin sanottuina apuajajina (ranskaksi: domestique). Apuajajien tärkeimpiin tehtäviin kuuluu toimia vetoapuna kapteenille ajamalla tämän edellä, jotta tämän ilmanvastus pienenisi etenkin vastatuuleen ajettaessa. Tallin tavoite voi esimerkiksi olla kokonaiskilpailun voitto etappikilpailussa, jolloin apuajajat auttavat kapteenia saamaan aikaeroa muihin kilpailijoihin. Toisaalta jotkut tallit pyrkivät voittamaan yhden päivän kilpailuja tai etappivoittoja, jolloin heidän kapteeninsa on kirimies, jota apuajajat yrittävät vetää voittoon etapin loppusuoralla. Apukuskit voivat toimittaa myös kapteenille juomapulloja tai eväskasseja hakemalla niitä huoltoauton kyydistä tai luovuttaa oman pyöränsä kapteenille, jos hänen pyöränsä rikkoutuu ja kunnes kapteeni saa uuden pyörän tilalle huoltoautosta. Kilpailusta voittajalle jaettavat palkintorahat jaetaan yleensä tallin kesken, mutta kapteeni saa usein korkeinta palkkaa. Joidenkin tallien yksittäiset ajajat pyrkivät myös ajamaan kilpailun kärjessä erillisessä irtiottoryhmässä siitä huolimatta, että heillä on pienet mahdollisuudet voittoon voimakasta pääjoukkoa vastaan. Vaikka ajaja ei yltäisikään etapin tai kilpailun voittoon, niin irtiotossa oleminen tuo näkyvyyttä kuljettajalle ja sponsorille etenkin suurissa ympäriajoissa joissa lähetykset ovat laajalti televisioituja.

Organisaatio

Talleissa saattaa olla ajajia 10-20, mutta heistä kaikki eivät osallistu yhtäaikaa samaan kilpailuun. Esimerkiksi miesten maantiepyöräilyn suurissa ympäriajoissa kustakin joukkueesta voi osallistua korkeintaan kahdeksan ajajaa. Muissa World Tour -sarjan kilpailuissa joukkueen tulee koostua seitsemästä ajajasta. Tärkeässä roolissa ovat myös tallin johtohenkilöt, huoltajat ja valmentajat. Tallipäällikkö on usein se joka määrää tallin kokonaiskuvasta ja sponsorisopimuksista. Sporttipäälliköiden tarkoitus on tehdä suunnitelmia kilpailujen voittoa ajatellen ja antaa komentoja kilpailijoille huoltoauton kyydistä radiolla. Sporttipäälliköiden lisäksi huoltoautoissa on myös mekaanikko, joka voi tarvittaessa korjata tallin ajajien pyöriä tai ottaa huoltoauton katolta varapyörän tilalle. Tallit kulkevat linja-autoilla kilpailupaikoille ja niiden mukana kulkevat myös muut mekaanikot jotka laittavat pyörät kilpailukuntoon, sekä hierojia ja lääkäreitä jotka hoitavat kilpailijoiden kuntoa.