Märsön

Mälarenin saari Enköpingissä ja Strängnäsissä Ruotsissa

Märsön on Mälarenin saari Ruotsissa Enköpingin kunnassa Uppsalan läänissä ja Strängnäsin kunnassa Södermanlandin läänissä.[1][b]

Märsön
Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
34 m mpy. [1]
Pinta-ala
3,3 km² [a]
Väestö
Asukasluku
228 (vuosi 2020) [2]
Asutuskeskukset
Västra Märsön, Östra Märsön
Kartta

Maantietoa muokkaa

Märsön sijaitsee Mälarenin keskiosan saaristossa suuren Tosterönin Aspönin saarenosan pohjoispuolella. Saarien välissä sijaitsee Grannäsfjärden, joka on kapea ja matala salmi ja jonka läpivirtaus on vähentynyt salmen poikki rakennetun pengertien takia. Pohjoispuolella sijaitsee Hjulstafjärden, länsipuolella Agnesund ja idässä Oknöfjärden. Saari on 5,3 kilometriä pitkä ja 1,6 kilometriä leveä. Sen pinta-ala on noin 330 hehtaaria eli 3,3 neliökilometriä [a]. Märsönin länsipuolella on Tedarön sekä Lilla- ja Stora Kalvholmen. Grannäsfjärdenissä on viisi luotoa, joista Stora Skansen on suurin. Märsönin pohjoispuolella sijaitsee Koholmen, joka jakaa Hjulstafjärdenin kahtia. Koholmenin seuralaissaaria ovat esimerkiksi Kyrksundet, Högarna, Pilholmen ja Tallskär. Oknöfjärdenin vastaranta kuuluu Oknölle ja järvenselällä sijaitsevat pienet Helgonskär, Horsgarn ja Svinryggen. Saarelle on kiinteä tieyhteys mantereen ja Aspönin välillä, sillä valtatie 55 kulkee saaren yli pohjois-etelä-suunnassa. Aspönistä tulee Grannäsfjärdenin yli 120-metrinen pengertie, jossa on Märsönin puolella kapea silta-aukko. Tie kulkee Västra Märsönin läpi ja se ylittää Hjulstafjärdenin ensin pengertietä ja sitten Hjulstabron siltaa pitkin. Se alkaa Märsönin puolella 500 metriä pitkällä pengertiellä, se jatkuu sitten 500 metriä pitkällä sillalla, ja lopuksi on mantereelle jatkuva alle 100 metriä pengertie. Valtatie johtaa pohjoisessa Enköpingiin. Saaren asuinalueilla asuu yhteensä noin 230 asukasta. Suurin osa saaresta, eli sen luoteispuoli, kuuluu Enköpingin kuntaan ja kaakkoispuoli Strängnäsin kuntaan. Maakuntaraja seuraa saaren yli sen matalimmasta kohdasta.[1][3][4][b]

Historiaa muokkaa

Nykyisen Märsön saari on vuosisatoja sitten muodostunut kolmesta saaresta, jotka maankohoamisen seurauksena ovat maatuneet toisiinsa kiinni. Maakuntaraja on silloin sovittu kulkemaan kahden saaren välisessä salmessa. Kun saaret yhdistyivät, jäi maakuntaraja edelleen kulkemaan uuden saaren matalan kohdan ylitse. Kartoissa käytettyjen paikannimien mukaan saaret ovat olleet Märsön, Skärsholm ja Vadholmsholm.[b]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Huomioita muokkaa

  1. a b Saaren pinta-ala on mitattu Lantmäterietin Internetin karttapalvelun pinta-ala-työkalulla. Viitattu 9.5.2021
  2. a b c Asia on katsottu ruotsinkielisestä wikipedian artikkelista sv:Märsön.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d Märsön Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 8.5.2021. (ruotsiksi)
  2. Statistiska tätorter 2018; befolkning, landareal, befolkningstäthet (Excel) 2020. Sveriges Officiella Statistik. Viitattu 9.5.2021. (ruotsiksi)
  3. Mälaren-Oxfjärden (SE660124-156481) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 8.5.2021. (ruotsiksi)
  4. Mälaren-Arnöfjärden (SE660180-157311) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 8.5.2021. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Märsön