Märkätaipale
Märkätaipale on nykyisin Sastamalaan kuuluvan Suodenniemen entinen kylä. Sen alue koostui nykyisten Taipaleen, Sävin ja Peräkunnan kylien alueista. Myös nykyisen Lahdenperän kylän luoteisosat Toijasjokeen saakka kuuluivat ennen Märkätaipaleeseen. Märkätaipaleen kylän tarina päättyi 1800-luvun puolessa välissä, kun se lohkottiin edellä mainituiksi kyliksi.
Märkätaipaleen esihistoria muokkaa
Märkätaipaleen alueella on ollut useita kivikautisia asuinpaikkoja, minkä lisäksi sieltä on tehty paljon irtoesinelöytöjä. Asuinpaikoista keskeisin on ns. Sävijoen laakson asutuskeskittymä, joista parhaiten tunnetaan Kukkula-niminen asuinpaikkojen ryhmä.[1] Itämeren Anculysjärvi-vaiheen aja lopussa noin 7000 eaa. Märkätaipaleen alueella oli pitkä ja matala lahti, joka lukuisine lahtineen ja salmineen tarjosi hyvät edellytykset pyyntielinkeinojen harjoittamiselle ja asuinpaikkojen rakentamiselle.[2][3]
Märkätaipaleen kylän syntyvaiheet muokkaa
Märkätaipaleen kylä syntyi naapurinsa Leppälammin tavoin varhaiskeskiajalla eli viimeistään 1200-luvulla. Kyläkeskus sijaitsi nykyisen Taipaleen kyläkeskuksen kohdalla Taipaleenjoen ja Sävijoen yhtymäkohdan luona. Molemmat virrat olivat aikanaan tärkeitä liikenneväyliä, ja Taipaleenjoki oli osa Rautavedeltä Suodenniemen alueen kautta Pohjanlahdelle johtavan eräreitin pohjoista haaraa.[4][5]
Suodenniemen muiden keskiajalla syntyneiden kylien tapaan Märkätaipale syntyi etenkin karkkulaisten vanhoille erämaille ja pysyvän asutuksen ulommalle rajalle tällä suunnalla. Kylän alue kasvoi hyvin laajaksi, ja sen pohjoinen erävaltaus ulottui aina vedenjakajaa pitkin kulkeneelle Hämeenkyrön ja vanhan Sastamalan rajalle saakka eli nykyisten Sastamalan ja Hämeenkyrön ja Sastamalan ja Ikaalisten väliselle rajalle.[6][7]
Märkätaipaleen ja Leppälammin kylän välinen raja vahvistettiin Ylä-Sastamalan syyskäräjillä 7.11.1535. Rajapisteiksi päätettiin Kåtajoensu, Kåtajoenpolwi, Kåiwunen pehko, Pirtinkiuvas ja Tårisevanhånga –nimiset paikat.[8]
Asutuksen kasvu muokkaa
Märkätaipale oli yksinäistalo vuoteen 1553, jolloin se jakaantui kolmeksi taloksi, jotka olivat Isotalo, Turppa ja Prusi. Ensimmäiset merkinnät Mustapään talosta ovat vuodelta 1566 ja Sävijärven rantaan syntynyt Isosävin talo näkyy puolestaan asiakirjoissa vuodesta 1584 lähtien.[8][9][10][11]
Vuoden 1571 hopeaveroluettelon perusteella Märkätaipale oli tuohon aikaan varsin vauras kylä Suodenniemen yhdeksän kylän joukossa. Mustapäätä lukuun ottamatta jokaisella talolla oli keskimäärin yli kymmenpäinen karja.[12]
Märkätaipaleen kyläkeskuksen halki virranneeseen Taipaleenjokeen rakennettiin kaksi myllyä jo 1640-luvulle mennessä, koska ne näkyvät Jonas Strengin vuonna 1644 piirtämässä Märkätaipaleen maakirjakartassa.[13]
Märkätaipaleen talojen vaiheita muokkaa
Isonjaon aikana 1700-luvun lopussa Isotalon ja Prusin talot siirrettiin Taipaleenjoen toiselle puolelle Turpan jäädessä entiselle paikalleen vanhan kyläkeskuksen reunalle. Isonjaon seurauksena erotetulle liikamaalle perustettiin Kotajoen ja Joensuun eli Majamaan uudistilat vuonna 1805.[14]
Sävijärven rannalle perustetusta Isosävistä lohkottiin Vähäsävin tila jo 1600-luvulla. Isojaossa Isosävin laajoille liikamaille perustettiin Mustajärven talo vuonna 1779, Yli- ja Alakalhunmaa 1785 sekä Ristijoen ja Näätäkosken tilat vuonna 1805. Vuosikymmentä myöhemmin muodostettiin vielä Riihimaan, Kalliokosken ja Korkeakosken tilat. Vähäsävin maista oli erotettu Perttalan tila vuonna 1801.[15]
Yhdestä kylästä moneksi muokkaa
Märkätaipaleen kylän loppuvaiheessa se koostui alla olevassa taulukossa olevista taloista. Taulukkoon on merkitty myös se, mihin kylään kukin talo kuului Märkätaipaleen hajoamisen jälkeen sekä mikä kunkin talon uusi rekisterinumero uudessa kylässä oli.[16][17]
| Talon nimi | RNo Märkätaipaleessa | Uusi RNo ja kylä |
|---|---|---|
| Isotalo | 1 | 1 (Taipale) |
| Turppa | 2 | 2 (Taipale) |
| Prusi | 3 | 3 (Taipale) |
| Vähäsävi | 4 | 2 (Sävi) |
| Vähäsävi/Perttala | 4 | 3 (Sävi) |
| Isosävi | 5 | 1 (Sävi) |
| Mustapää | 6 | 6 (Lahdenperä) |
| Mustapää | 7 | 7 (Lahdenperä) |
| Ylikalhunmaa | 8 | 5 (Peräkunta) |
| Isomustajärvi | 9 | 4 (Peräkunta) |
| Vähämustajärvi | 10 | 3 (Peräkunta) |
| Hujulahti | 11 | 8 (Lahdenperä) |
| Alakalhunmaa | 12 | 6 (Peräkunta) |
| Sävilahti | 13 | 5 (Lahdenperä) |
| Joensuu | 14 | 5 (Sävi) |
| Kotajoki | 15 | 5 (Taipale) |
| Riihimaa | 16 | 4 (Sävi) |
| Kalliokoski | 17 | 2 (Peräkunta) |
| Korkiakoski | 18 | 1 (Peräkunta) |
| Sarkonen eli Korpi | 19 | 4 (Taipale) |
Lähteet muokkaa
- ↑ Ailio Julius: Tarkastusraportti Suodenniemen Kukkulan torpan läheisestä kivikauden asuinpaikasta 1910. Helsinki: Museoviraston arkeologinen arkisto. Viitattu 28.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Suodenniemen arkeologinen kartta 2012. Suodenniemi-Seura ry. Viitattu 28.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Adel Vadim & Seppä Johanna: Uusia kivikautisia löytöjä Sastamalasta: Suodenniemen arkeologinen inventointi 2007-2008. Pirkan maan alta, , nro 10, s. 10–11. Linkki digitoituun artikkeliin. Viitattu 28.3.2020. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Veteen piirretty valtatie Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 30.4.2014. Viitattu 28.3.2020. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Kurkistus varhaiseen asutushistoriaan Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 8.3.2015. Viitattu 28.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Piilonen Juhani: Sastamalan historia 2, s. 62, 66. Vammala: Vammalan kaupunki, 2007. ISBN 9789519769158. (suomeksi)
- ↑ Suvanto Seppo: Satakunnan historia III, s. 206–207. Satakunnan maakuntaliitto ry, 1973. Linkki digitoituun teokseen (viitattu 28.3.2020). (suomeksi)
- ↑ a b Suvanto Seppo: Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571, s. 264–265. Viitattu 30.8.2022.
- ↑ Suomen asutuksen yleisluettelo 1560-1579. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (suomeksi)
- ↑ Suomen asutuksen yleisluettelo 1580-1599. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (suomeksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 392–399. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5. (suomeksi)
- ↑ nimimerkki Tomi: Aikamatka vuoteen 1571 Sukelluksia Suodenniemen historiaan -blogi. 6.2.2016. Viitattu 28.3.2020. (suomeksi)
- ↑ Streng Jonas: Märkätaipaleen maakirjakartta 1644. Kansallisarkisto. Viitattu 16.1.2023. (ruotsiksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 392–399, 411–412. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5. (suomeksi)
- ↑ Jankkari Sakari: Suodenniemi: elämää maalaispitäjässä 1540-1939, s. 409–413. Sastamala: Suodenniemi-Seura ry, 2011. ISBN 978-952-92-9526-5. (suomeksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1855. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Turun ja Porin läänin maakirja 1905. Kansallisarkisto. Viitattu 30.8.2022. (suomeksi)