Mäntänvuori
Mäntänvuori[1] on metsäalue Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa aivan Mäntän keskustaajaman kaakkoispuolella. Alue on asukkaiden ulkoilualuetta, mutta se on myös rauhoitettu Natura 2000-ohjelmassa luonnonsuojelualueeksi (FI0331002). Natura-alueen pinta-ala on 284 hehtaaria. Vuoren huippu yltää 190 metrin korkeuteen mpy, jolloin se kohoaa yli 90 metriä Kuoreveden yläpuolelle.[2][3][1]
Alueen läpi kulkee kantatie 58, joka jakaa sen kahtia. Kaakkoisosassa suojelualue päätyy Kuoreveden rantaan Atilanlahdella ja Riihosjärvellä. Alueen sisälle jää pieni Atilanlampi, joka laskee Kuoreveteen. Riihossalmella rannoille on rakennettu siirtolapuutarha, joka oli olemassa ennen suojelualueen perustamista. Jämsän vastainen kuntaraja kulkee Riihossalmessa. Suojelualueen länsirajana toimii yhdystie 14332.[1]
Ulkoilualue muokkaa
Alueen ulkoilualueen parkkipaikka sijaitsee Mäntän Sillanpäässä Vuorenkentällä. Siellä alkavat viitoitetut luontopolut, jotka kiertävät koko vuoren ja samalla nousevat useasta kohdin vuoren päällä. Hiihtomajalta nousee rinnettä ylös Vuorentornille portaat. Toinen parkkipaikka sijaitsee vuoren rinteessä ja sinne pääsee Vuorentaustan kautta. Parkkipaikka sijaitsee Vuorenmajan yhteydessä, jossa toimii Viinitupa Vuorenmaja. Alueella on myös käymälä. Vuorenmajan ja Vuorentornin puolivälissä on Vuorenkirkko.[3]
Ulkoilualuetta on kehitetty viime aikoina. Vuonna 2005 valmistui vuoren lakialueella sijaitseva näkötorni. Vuonna 2006 rakennettiin yläparkkipaikalta alkava Ilves-polku, joka on tarkoitettu erityisesti liikuntarajoitteisille. Vuonna 2018 uusittiin Vuorenkentältä alkavat puuportaat.[3]
Luontoarvoja muokkaa
Alue sisältää Natura-alueena erilaisia metsätyyppejä ja kasvuympäristöjä. Noin 10 % metsistä sisältää vanhaa mäntymetsää, joista vanhimmat puut ovat noin 200 vuotta vanhoja. Suuri osa metsästä (60 %) on harjujen metsätyyppiä, mutta alempana on myös puolilehtoja, puronvarsilehtoa ja lehtokorpea. Alueella elää muun muassa pikkusieppo ja viirupöllö. Alue on rauhoitettu omistajan hakemuksesta.[2]
Maaperämuodostumana Mäntänvuori kostuu harjuaineksesta. Maantieteilijä Toive Aartolahti on arvioinut Mäntänvuoren kasautuneen deltamuodostumana jäätikön keskelle syntyneeseen, silloisen merivaiheen pintaa korkeammalla sijainneeseen, pieneen erilliseen jääjärveen jäätiköitymisen loppuvaiheessa, kun jäätikkö on ollut rikkonaista. Tähän rikkonaisuuteen viittaa Aartolahden mukaan myös Näsijärven–Jyväskylän reunamoreenin rikkonaisuus samalla alueella.[4]
Vuorenmaja muokkaa
Vuorenmaja rakennettiin Mäntänvuorelle hiihtomajaksi vuonna 1928. Mänttäläinen paperiteollisuusyhtiö G. A. Serlachius Oy rakennutti Vuorenmajan juhlistaakseen yhtiön 60-vuotisjuhlavuotta. Maja toimi paikallisten asukkaiden virkistyspaikkana ja tehtaan edustustilana.[5] Vuorenmajan on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist. [6] Vuorenmaja siirtyi vuonna 2013 sen silloiselta omistajalta Finsilvalta yksityiseen omistukseen, ja maja remontoitiin. Vuodesta 2015 alkaen Vuorenmajalla on toiminut viini- ja ruokaravintola Viinitupa Vuorenmaja.[5]
Historiaa muokkaa
Mäntänvuoressa oli 1900-luvulla hyppyrimäki, jossa kilpailtiin säännöllisesti.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Mäntänvuori (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.10.2019.
- ↑ a b ymparisto.fi: Mäntänvuori (FI0331002), 16.8.2013 , viitattu 21.1.2019
- ↑ a b c d Mänttä: Mäntänvuoren ulkoilualue, viitattu 21.1.2019
- ↑ Aartolahti, Toive: Mikä Mäntänvuori on?. (Summary: What Mäntänvuori really is?) Terra, 1975, 87. vsk, nro 2, s. 79-86. Helsinki: Suomen maantieteellinen seura.
- ↑ a b Janica Brander: Anu Schuoler pyörittää Mäntän metsässä harvinaista ravintolaa, josta edes kaikki paikalliset eivät tiedä – Vuorenmaja on poikkeuksellisen kiinnostava viiniravintola koko Suomen mittakaavassa Aamulehti. 4.8.2023. Viitattu 10.4.2024.
- ↑ Mäntänvuoren ulkoilualue - Mänttä-Vilppula www.manttavilppula.fi. Viitattu 10.4.2024.