Mänkeri on vanha suomalainen klarinettisoitin. Erityisesti se tunnetaan Länsi-Suomessa, mutta mänkeriä on soitettu myös Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, osissa Savoa sekä Itä-Uudellamaalla. Mänkerin itäsuomalainen vastine on varsinkin Karjalassa tunnettu liru.

Mänkeri.[1]

Perinteinen mänkeri on noin 10–30 cm:n pituinen ja se on yleensä valmistettu männystä. Viistoksi muotoiltuun puhalluspäähän on kiinnitetty tuohesta tai katajasta tehty lehdykkä. Putken alapäässä voi olla kiinnitettynä pieni tuohinen äänisuppilo. Mänkereitä on männyn lisäksi valmistettu muun muassa eläinten sääriluista sekä koiranputkesta.

Mänkereitä on olemassa myös sormiaukollisina. Ne ovat aukottomia mänkeitä pidempiä, noin 20–40 senttimetrin mittaisia. Sormiaukkoja on 3–5 kappaletta. Niitä ovat käyttäneet lähinnä paimenet, mutta onnistuneen virityksen omanneita mänkereitä tiedetään käytetyn esimerkiksi tanssimusiikin soittamiseen.

Soittimen alkuperää ei tunneta varmaksi, mutta sen arvellaan olevan klarinetin kansanomainen jäljitelmä, joita on suuremmissa määrin alettu valmistamaan 1800-luvulla.

Mänkeriä on viime vuosikymmeninä tehnyt tunnetuksi erityisesti vuonna 1984 perustettu The World Mänkeri Orchestra.

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. mäntyhuilu; klarinetti; mänkeri www.finna.fi. Viitattu 19.9.2020.

Aiheesta muualla muokkaa