Avaa päävalikko
Lysenko pitämässä puhetta Kremlissä vuonna 1935. Taustalla vasemmalta oikealle: Stanislav Kosior, Anastas Mikojan, Andrei Andrejev ja Josif Stalin.

Lysenkolaisuus tarkoittaa Trofim Denisovitš Lysenkon johtamaa näennäistieteellistä liikettä, joka vastusti Gregor Mendelin kehittämää perinnöllisyystiedettä. Lysenkolaisuus sai Neuvostoliitossa virallisen aseman, ja sitä harjoitettiin maassa 1930-luvulta vuoteen 1965 asti. Lysenkolaisuuden mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät, mikä on vastoin nykyaikaisen perinnöllisyystieteen käsityksiä.

Lysenkolaisuus SuomessaMuokkaa

Suomalaisissa kansandemokraattisissa lehdissä Työkansan Sanomat ja Vapaa Sana julkaistiin 1940-1950-luvuilla Erkki Rauteen ja kemisti Heikki Kuusisen kirjoittamia lysenkolaisuutta ylistäneitä artikkeleita.[1]

Vuonna 1949 kansanedustaja ja agronomi Johannes Virolainen esitteli Suomi-Neuvostoliitto-Seuran maatalousjaoston kokouksessa Neuvostoliiton maidontuotannon lysenkolaisia "huippusaavutuksia".[1]

LähteetMuokkaa

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.