Luonnotar

taru- tai henkiolentoja kalevalaisessa runoudessa
Tämä artikkeli käsittelee taruolentoa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Luonnottaret (myös luonnokkaat) ovat kalevalaisen kansanrunouden tuntemia taruolentoja ja mahdollisesti henkiolentoja. Ne muistuttavat paljon kreikkalaisen taruston Nymfejä, mutta luonnottarilla ei ole mitään erityistä tehtävää, vaan ne näyttäytyvät milloin missäkin toimissa. Myös tiedot luonnotarten ulkonäöstä ja luonteesta vaihtelevat.

Raudan synty, Joseph Alanen, 1910–1912

Pohjois-Karjalassa Ilomantsin ja Kiteen seuduilla Luonnottaren on laulettu olleen lihava akka, joka synnyttää tauteja ja vaivoja, kuten Loveatar.

Toisaalta luonnottaret yhdistetään usein kapeisiin, jotka ovat taivaallisia henkiolentoja. Kesälahdella muistiinmerkityissä runoissa Luonnotar on hyvä ja korea kave-eukko, joka kutoo kultaista kangasta. Eräissä kiteeläisissä runoissa luonnotarten kerrotaan kutoneen nuotan tulikipunan kalastusta varten.

Luonnottaret luovat raudan valuttamalla sen nisistään.

Luonnottaret kieltävät joskus pahoja tai tyhmiä tekoja. Luonnottaret kieltävät muun muassa lappalaista (kalevalassa Joukahainen) ampumasta Väinämöistä ja Lemminkäistä lähtemästä Päivölän pitoihin.

Toisinaan taas ne itse voivat olla pahoja ja ilkeitä kuten vaikkapa hattara, kave ja ajattara.

Katso myös

muokkaa
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.