Luolageologia
Luolageologia on luolien geologisia piirteitä tutkiva tiede. Suomessa esiintyvät luolatyypit on luokiteltu 15 eri tyyppiin. Yksi luolatyyppi on kideonkalo, jonka tapainen on Haminassa oleva Pirunpesä.[1] Luolatyyppejä ovat myös tektoninen rakoluola ja glasiaalinen rakoluola. Tektonisia rakoluolia ovat Djupviksgrottan Getassa Ahvenanmaalla, Ohtolan Pirunkallion luola Kangasalla, Lullinvuoren luola Jyväskylässä ja Otsavaaran luola Kemijärvellä sekä Sikarounikoiden luolaryhmä Merikarvialla.[2][3]
Oma luolatyyppinsä on karsti- eli kalkkikiviluola. Suomen suurin kalkkikiviluola on Torholan luola Lohjalla. Toista tyyppiä edustavat rapautumisluolat, joita ovat preglasiaaliseen rakorapaumaan kehittynyt luola, tafoni eli ontoksi rapautunut lohkareluola ja muun tyyppinen rapautumisluola. Muun tyyppisestä rapautumisluolasta on esimerkki Halosen uuni Kuusamossa. Tafonia edustaa Inarin Karhunpesäkivi. Yksi luolatyyppi on glasiaalinen lohkareluola. Lohkareluolasta esimerkkinä on Porin Lyttylän Pirunpesä. Luolatyyppejä ovat myös glasifluviaaliset ja fluviaaliset kulutusluolat, jota mannerjäätikön sulamisvedet ovat muovanneet ja jäätikön hiovan kulutuksen synnyttämä luolatyyppi. Glasifluviaalisesta kulutusluolasta on esimerkki Högbergetin luola Kirkkonummella. Muita luolatyyppejä ovat rantavoimien kulutuksen ja talvisten jäiden synnyttämät luolat ja maan- tai kivivyöryn synnyttämä luola.[2][3]
Yksi luolatyyppi on glasiaalinen maaluola, joka on syntynyt siten, että jääkauden aikana moreenikerrostuman sisään on syntynyt jäälohkare ja jäälohkareen sulamisen myötä paikalle on syntynyt luola.[4] Omaa tyyppiään ovat jääluolat, joista esimerkki on Inarin Korkia-Mauran jääluola, joka on Suomen suurin jääluola.[5]
Jääluolia muualla maailmassa ovat Itävallassa sijaitseva Eisriesenweltin jääluola, joka on maailman suurin jääluola ja Slovakiassa sijaitseva Dobšinskán jääluola.[6][7]
Joskus luolan ominaisuuksiin voivat vaikuttaa maankuoren tuliperäiset tapahtumat. Meksikossa Naican seudulla sijaitseva Kristalliluola sai nykyisen muotonsa 26 miljoonaa vuotta sitten ylöspäin maankuoren läpi nousseen magmapallon vaikutuksesta. Tällöin tähän luolaan virtasi kuumaa ja mineraalipitoista vettä, minkä seurauksena Kristalliluola sisältää monia mineraaleja.[8] Joskus entinen meri on vaikuttanut luolien geologisiin ominaisuuksiin. Yhdysvalloissa New Mexicon osavaltiossa sijaitsevien Carlsbadin luolissa on merkkejä siitä, että alueella on ollut muinoin meri ja myöhemmin meri on vetäytynyt ja maa on kohonnut. Sen lisäksi maankuoren läpi on valunut hiilihappoista vettä. Täten syntyivät Carlsbadin kalkkikiveä sisältävät Tippukiviluolat.[9]
Joskus meren aivan äärellä sijaitseva luola on osittain merenpinnan alla niin, että luolan alaosa on veden peitossa. Näin on esimerkiksi Italiassa Caprin saarella sijaitsevassa Grotta Azzurrassa, niin sanotussa Sinisessä luolassa. Tähän luolaan tulee valoa meren pinnan alaisesta aukosta, ja siksi luola näyttää siniseltä.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ Haminan Pirunpesä Retkipaikka. 28.6.2013. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ a b Aimo Kejonen: Suomen luolien luokittelu niiden muodostumisen ja muodon mukaan Suomen luolaseura. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ a b Heidi Brucker: Suomen 20 kiinnostavinta luolaa kartalla 29.1.2015. Yle. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Laura Kosonen, Tanja Perkkiö: Kunnallistalon alta löytynyt maaluola paljastui 11 000 vuotta vanhaksi Pohjois-Karjalassa Uutiset. 19.11.2022. Yle. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Markus Ånäs: Veneilijän luontokohde: Korkia-Maulan jääluola Inarilla Vene. 25.9.2020. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Maailman suurin jääluola Eisriesenwelt Unelmatrippi, matkablogi. WordPress. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Justin Kavanagh: ”Slovenský raj”, Pohjois- ja Itä-Euroopan kansallispuistot, s. 194. Suomentanut Jarkko Iisakka, Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen. Tammi, 2022. ISBN 978-952-04-4495-2.
- ↑ Naica's crystal cave captivates chemists Geochemistry. C&EN. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Carlsbadin luolat - maanalaista kauneutta Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Viitattu 27.3.2023.
- ↑ Grotta Azzurra - The Blue Grotto Capri Capri.net. Viitattu 27.3.2023.