Lukunuttu
Lukunuttu eli vuodenuttu[1] eli lisöösi (ruots. lisös, ransk. liseuse, ’lukijatar’)[2][3] on naisten yöasun päällä pidettävä asuste. Se on kehon yläosan peittävä lyhyt mutta yleensä pitkähihainen jakku, jota käytetään käsivarsia lämmittämään vuoteessa luettaessa[4]. Lyhyyden ansiosta se on helppo pukea ja riisua nousematta vuoteesta. Lämmön antamisen ohella lukunuttu tekee esimerkiksi vuodepotilaan asusta huolitellumman vieraiden vastaanottamiseen.[5]
Lukunuttu valmistetaan perinteisesti villalangasta neulomalla tai virkkaamalla, mutta se voi olla tehty myös flanellikankaasta tai vanutäytteisestä tikkikankaasta.[5] Lukunutuissa käytetään myös ylellisempiä materiaaleja, kuten silkkiä, pitsiä tai metallinhohtoista lurexia[6].
Lähteet
muokkaa- ↑ Vuodenuttu Tepa-termipankki, Sanastokeskus. Viitattu 12.1.2023.
- ↑ 'lisös', NE.se. Viitattu 12.1.2023.
- ↑ Väinö Nuorteva: ”Angoralankainen lisöösi”, Ollin parhaat, Otava 1971.
- ↑ lukunuttu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b 'lukunuttu', Hannula, Mandi & Wiherheimo, Alli (toim.): Emännän tietokirja II, uudistettu laitos, s. 1020. WSOY, 1953.
- ↑ Gayman, Rachel: Alusvaatetekstiileissä tariolla uusia laatuja. Helsingin Sanomat, 18.2.1958, s. 11. Näköislehti (maksullinen).