Avaa päävalikko
Lukkoseppä vuodelta 1877.
Saksalainen postimerkki joka kuvaa lukkoseppää työssään.

Lukkoseppä on ammatinharjoittaja joka rakentaa, huoltaa, asentaa ja avaa lukkoja. Lukkosepäksi voi opiskella oppisopimuksella. Lukkoseppä voi tiirikoimalla tai yleisemmin poraamalla avata lukon, jonka avainta ei ole saatavilla.

TyönkuvaMuokkaa

Lukkoseppä asentaa ja huoltaa erilaisia ovien, luukkujen ja ikkunoiden sulkemiseen ja aukaisuun liittyviä laitteita, osia ja järjestelmiä. Hän asentaa ja korjaa mekaanisia ja sähköisiä lukitusjärjestelmiä. Lukkoseppä myös asentaa varmuus- ym. lukkoja sekä tekee avaimia ja lukkojen sarjoituksia. Hän suunnittelee ja asentaa kulunvalvonta-, sähkölukitus-, kameravalvonta-, palonsulku-, savunpoisto- ja hälytysjärjestelmiä, ovensulkimia ja oviautomatiikkaa sekä suorittaa kiinteistöjen turvatarkastuksia.

Yleensä lukkoliikkeiden toimintaan kuuluu myös lukkopäivystystä sekä aukaisupalvelua. Lukkojen asennus on suureksi osaksi metallin ja puun työstöä ja pintakäsittelyä käsityönä sekä sähköisten ja elektronisten osien asentamista ja vianetsintää. Lukkoseppä käyttää työssään erilaisia käsityövälineitä, kuten poria sekä mittoja ja muita asennustyökaluja. Lukkosepän työhön voi kuulua myös tilausten vastaanottoa, tarjousten laskentaa, alan tuotteiden esittelyä ja myyntiä sekä muita liikkeenhoitoon liittyviä tehtäviä. Lukkosepän tyypillinen työympäristö on lukkojen asennustyömaa asiakkaan kiinteistössä.

KoulutusMuokkaa

Lukkosepän peruskoulutukseksi soveltuvat sähköalan perustutkinto tai kone- ja metallialan perustutkinto tai ko. alojen kurssit. Alalla on mahdollista suorittaa lukkosepän ammattitutkinto ja lukkoseppämestarin erikoisammattitutkinto.

Lukkosepän työ edellyttää mekaanisten ja sähköisten lukitus- ja turvajärjestelmien hallintaa, asennuksessa ja huollossa käytettävien työmenetelmien ja -välineiden tuntemista, teknistä ongelmanratkaisukykyä, käsityötaitoja sekä myynti- ja asiakaspalvelutaitoja.

Ammattipätevyys SuomessaMuokkaa

Lukkosepällä on Suomessa turvasuojaajakortti (TU-kortti) todistamassa henkilöllisyyttä. Turvasuojaajakortin myöntää poliisi sellaiselle henkilölle, jolla ei ole merkintöjä rikosrekisterissä. Lukkosepän ammattinimike oli aikaisemmin suojaamaton, jolloin kuka tahansa pystyi kutsumaan itseään lukkosepäksi ja myymään, korjaamaan ja asentamaan lukkoja. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikilla lukitusjärjestelmiä, kulunvalvontajärjestelmiä ja hälytysjärjestelmiä asentavilla, korjaavilla ja muuttavilla yrityksillä tulee olla turvallisuusalan elinkeinolupa haettuna poliisihallitukselta. Hyväksymistä edellyttäviä turvasuojaustehtäviä saa suorittaa ainoastaan yritys, jolla on turvallisuusalan elinkeinolupa, ja näitä tehtäviä suorittavilla henkilöillä tulee olla turvasuojaajakortti.[1]

Katso myösMuokkaa

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  1. Lukitusalan työt ovat nyt luvanvaraisia Isännöintiliitto. 2.1.2019. Viitattu 11.9.2019.