Luettelo Lyydian kuninkaista

Vähässä-Aasiassa antiikin aikana kukoistaneen Lyydian – jota aiemmin kutsuttiin Maioniaksi – valtakuntaa hallitsi kolme hallitsijasukua. Näistä ensimmäinen on täysin myyttinen, kuten myös sitä seuraavan alkuosa. Kahdeksannesta vuosisadasta eaa. eteenpäin kertomuksiin alkaa kuitenkin sisältyä historiallisia tapahtumia niin, että lopulta kolmas ja viimeinen suku perustuu kokonaan todellisiin henkilöihin.

Atyadit / Tantalidit

Viidennellä vuosisadalla eaa. lounaisessa Vähässä-Aasiassa elänyt kreikkalainen historioitsija Herodotos nimesi Historiateoksensa ensimmäisessä kirjassa Maneen ja tämän pojan Atyksen Maionian ensimmäisiksi kuninkaiksi.

Samoihin aikoihin Herodotoksen kanssa elänyt historioitsija Ksanthos ja myöhemmin ajanlaskumme alussa vaikuttanut Strabon nimesivät Tmoloksen ja hänen poikansa Tantaloksen Lyydian kuninkaiksi lähes samana ajanjaksona kuin mitä on mainittu Herodotoksen kirjassa.

Yhdistävä tekijä näissä luetteloissa on Omfale, jonka molemmat lähteet nimeävät. Tämän vuoksi on oletettu, että luettelot käsittelevät samoja henkilöitä.

Nimi Herodotoksen mukaan	Nimi Strabonin mukaan	Huomautus
Manes	Tmolos	Kuoli härän puskemana
Omfale		Tmoloksen leski, joka seurasi miestänsä kuningattarena
Atys	Tantalos	Tmoloksen (tai Zeuksen) ja Pluton poika
Lydos	Broteas	Tantaloksen ja Dionen poika, heittäytyi hulluuden puuskassa tuleen, antoi nimensä lyydialaisille
	Tantalos II	Broteaan poika, meni naimisiin Klytaimnestran kanssa, kuoli serkkunsa Agamemnonin surmaamana

Herakleidit / Tylonidit

Myytin mukaan toinen hallitsijasuku polveutuu Omfalen toisesta avioliitosta Herakleen kanssa, joiden poika Alkaios oli Beloksen isä, joka puolestaan oli Ninoksen, Assyrian tarunomaisen perustajan, isä. Lyydialaiset kutsuivat heitä tylonideiksi Herakleen orjanimen Tyloksen mukaan.

Nimi (aka.)	Kausi Herodotoksen mukaan	Huomautus
Agron	1216–? eaa.	Ninoksen poika
…		17 nimeltämainitsematonta kuningasta, joista kukin oli edeltäneen kuninkaan poika
Ardys I (Ardysus I)	790–754 eaa.	Edeltävän kuninkaan poika
Alyattes I	754–740 eaa.	Ardys I:n poika
Meles (Myrsus)	740–728 eaa.	Alyattes I:n poika
Sadyattes I (Myrsilos, Kandaules)	728–711 eaa.	Meleen poika, kuoli Gygeen murhaamana

Mermnadit

Gyges perusti väkivaltaisesti lyhytikäisen mutta mahtavan mermnadien hallitsijasuvun, jonka aikana Lyydia saavutti valtansa huipentuman Vähässä-Aasiassa, ja jonka olemassaolo päättyi Kroisoksen tappioon persialaiskuningas Kyyros II:ta vastaan.

Vaikka hallitsijasuvun historiallisuus on todistettu, Herodotoksen antamien tietojen paikkansapitävyyttä on epäilty. Nykyään käytetyt ajanjaksot perustuvat poikkeavaan assyrialaiseen historiankirjoitukseen.

Nimi	Kausi Herodotoksen mukaan	Kausi assyyrialainen	Huomautus
Gyges	710–672 eaa.	ennen 668–644 eaa.	Vallananastaja, joka nai Kandauleen lesken
Ardys II (Ardysus II)	671–624 eaa.	643–624 eaa.	Gygeen poika
Sadyattes II	625–613 eaa.	623–613 eaa.	Ardys II:n poika
Alyattes II	613–556 eaa.	611–556 eaa.	Sadyattes II:n poika, rahanlyönnin ”keksijä”
Kroisos	555–541 eaa.		Alyattes II:n poika