Ludvig Nordström
Ludvig Nordström (1882–1942) oli ruotsalainen kirjailija, jonka tyyli on realismia. Hän kuvaa synnyinseutuaan Norlantia. Osalle tuotannosta on leimallista mystissävyinen "totalismi",[1] joka on yhdistelmä vapaamielistä kristinuskoa, kehitysoppia ja uskoa tekniikan hyödyllisyyteen[2]. Hän käytti nimitystä vuodesta 1916, mutta lienee omaksunut sen vuonna 1910 ranskalaiselta kirjailijalta Paul Adamilta.[3]
Nordström teki keväällä 1938 Ruotsin yleisradion toimeksiannosta seitsemän viikkoa kestäneen automatkan tutustuakseen Ruotsin maaseudun asunto- ja väestöoloihin. Kerätyn aineiston pohjalta syntyi radioesitelmiä, ja Nordström julkaisi havaintonsa myös 435-sivuisena kuvitettuna kirjana nimellä Lort-Sverige (Lanta-Ruotsi).[4]
Nordströmin puoliso oli kirjailija Marika Stiernstedt.[2] Nordströmin tuotantoa tekee tunnetuksi Ludvig Nordström sällskapet, ja hänen muistokseen on perustettu Ludvig Nordström -palkinto. Härnösandin Östanbäckenin kaupunginosassa on Ludvig Nordströms gata.
Suomennetut teokset muokkaa
- Lloyd-George, suomennos alkuteoksen toisesta painoksesta, Gummerus, 1918.
- Tuomas Lack, suom. Yrjö Gustafson, Kansanvalta, 1928.
- Päivä elämää: hieman arkipäivän demokratiaa (En dag av mitt liv), suom. Ilmari Heikinheimo. Tammi, 1943.
Lähteet muokkaa
- ↑ Nordström, Ludvig. Facta 2001, WSOY 1985, 12. osa, palsta 123
- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Nordström, Ludvig”, Otavan kirjallisuustieto, s. 535. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X.
- ↑ Sverker Sörlin, Ludvig A Nordström, Svenskt biografiskt lexikon, viitattu 15.7.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Yrjö Similä: Räikeä kuvaus Ruotsin maalaisseutujen asunto- ja väestöoloista. "Lort-Sverige" kirjailija Ludvig Nordströmin tutkimana, Helsingin Sanomat, 8.1.1939, nro 6, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot