Loviatar

Loviatar (myös mm. Loveatar, Lovetar, Lovehetar, Louhetar, Louhiatar tai Louhi) on suomalaisessa mytologiassa esiintyvä Tuonelaan liittyvä hahmo. Kalevalan 45. runossa Loviatar tulee raskaaksi tuulenpuuskasta ja synnyttää yhdeksän poikaa, yhdeksän sairautta. Kansanrunoissa hän synnyttää toisinaan myös kymmenennen lapsen, joka on tyttö (esim. SKVR:VI2 4526).

Kalevalassa

Loviatar esiintyy Kalevalan 45:nnessä runossa:

Tyttö oli Tuonelan sokea, Loviatar, vaimo vanha,
pahin Tuonen tyttäriä, ilke'in manattaria,
alku kaikille pahoille, tuhansille turmioille.
Sill' oli muoto mustanlainen, iho inhon-karvallinen.

Tuopa musta Tuonen tyttö, Ulappalan umpisilmä,
teki tielle vuotehensa, pahnansa pahalle maalle.
Selin tuulehen makasi, kaltoin säähän karkeahan,
perin viimahan viluhun, kohin päivänkoittehesen.

Tuli suuri tuulen puuska, iästä iso vihuri,
tuuli tuhman raskahaksi, kostutti kohulliseksi
aholla vesattomalla, maalla mättähättömällä.

Kantoi kohtua kovoa, vatsantäyttä vaikeata;
kantoi kuuta kaksi, kolme, neljännenki, viiennenki,
kuuta seitsemän, kaheksan, ympäri yheksän kuuta,
vaimon vanha'an lukuhun kuuta puolen kymmenettä.
 

Loviatar ja Louhi

Kun Elias Lönnrot kokosi Kalevalan, hän teki Loviattaresta ja Pohjolan emäntä Louhesta kaksi eri hahmoa. Alkuperäisessä kansanrunoudessa nimiä käytetään kuitenkin usein sekaisin, ja joissain runoissa Louhi itse on yhdeksän sairauden äiti.^lähde?

Louhen ja runoissa esiintyvien Loviattaren eri muotojen välillä on yksi ero: Loviattaren nimi esiintyy vain loitsuissa, joissa taudit manataan takaisin hänen sisäänsä, kun taas Louhen nimi esiintyy myös tarinoissa tai kertovissa runoissa.^lähde?

Katso myös

• Louhi
• Syöjätär