Lounasseteli
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Aihe on epäselvästi rajattu. Teksti käsittelee muutakin kuin varsinaista lounasseteliä. |
 |
On mahdollista, että tämä artikkeli tukeutuu liikaa lähteisiin, jotka ovat liian lähellä aihetta. Tämä voi vaikeuttaa artikkelin tarkistettavuutta ja tehdä siitä epäneutraalin. Voit parantaa artikkelia korvaamalla kyseiset lähteet luotettavilla, aiheesta riippumattomilla ja kolmannen osapuolen lähteillä. Tarkennus: Lähes pelkästään Smartumin tai Edenred Finlandin lähteitä. |
Lounasseteli on maksuseteli, jolla voi maksaa aterian ravintolassa tai ruokakaupassa. Lounassetelin avulla työnantaja voi tarjota työntekijälle ravintoedun.
Historiaa muokkaa
Setelin liikeidean oli kehittänyt brittiläinen John Hack vuonna 1954. Sveitsissä setelit otettiin käyttöön 1961. Ranskassa lounassetelistä tuli virallisesti hyväksytty luontoisetu vuonna 1967.[1]
Suomessa Lounasseteli otettiin käyttöön vuonna 1974, kun ravintolaelinkeino ja Luottokunta perustivat Lounasseteli Oy:n.[1]
Lounassetelit Suomessa muokkaa
Suomessa on vuonna 2019 ainakin kolme lounassetelijärjestelmää: Edenred Finland Oy:n Lounasseteli , ePassi Lounas -sähköinen ravintoetu ja Smartum Oy:n Smartum Lounas. ePassin Lounas-etua voi hyödyntää noin 6 000 kahvilassa ja ravintolassa[2], Edenredin Lounasseteli käy maksuksi yli 14 500 ruokapaikassa ja Smartum Lounas yli 2 000 ravintolassa. [3][4] Lisäksi on sähköisiä maksujärjestelmiä tai nettiselainratkaisuja, jotka muistuttavat lounasseteliä.
Lounassetelillä voi maksaa aterioinnin ravintolassa. Niitä käytetään myös joissain ruokakaupoissa. Ruokakaupoissa lounassetelillä voi ostaa valmista annosruokaa, joka ei ole teollisesti pakattua, käytännössä siis lounasannoksia tai täytettyjä leipiä kaupan tuoretiskiltä. Lounassetelillä ei voi ostaa alkoholia tai tupakkatuotteita eikä myöskään makeisia, napostelutuotteita, eineksiä tai muita elintarvikkeita. Lounassetelistä ei saa vaihtorahaa eikä sitä vaihdeta rahaksi.lähde?
Palvelun toimittaja perii komission setelistä.lähde? Suomessa käytetään nykyisin paperisia lounasseteleitä ja/tai niiden sähköisiä vaihtoehtoja.
Maksukorttiratkaisut muokkaa
Edenred-kortti (ent. Ticket Lounas ja Ticket Duo) ja Smartum Saldo ovat paperisten lounassetelien vaihtoehtoja. Ne ovat luottokortin tapaisia prepaid-maksukortteja, jonka taustalla olevalle tilille työnantaja siirtää rahaa. Tiliä veloitetaan oston yhteydessä ostoksen todellisen summan mukaisesti. Tekniikaltaan kortit ovat sirukortteja. Nämä kortit käyvät noin 10 000 ruokapaikassa.[5]
Sähköiset maksuratkaisut muokkaa
ePassin mobiilisovelluksessa on kaikki työnantajan valitsemat henkilöstöedut, esimerkiksi lounasetu, liikunta- ja kulttuurietu, työmatkaetu ja hyvinvointietu. Maksamisessa käytetään tätä sovellusta tai tekstiviestiä.lähde?
Eazybreak-mobiiliseteli on suomalaisen Eazybreak Oy:n sähköinen maksutapa, joka on tarkoitettu paperisen lounassetelin korvaajaksi. Eazybreak-mobiiliseteliin ei liity paperiseteliä tai maksukorttia. Maksamiseen käytetään älypuhelinsovellusta tai tekstiviestiä.[6]
Kelpolounas on vaihtoehto paperiselle lounassetelille ja sirukorteille. Verotuksellisesti Kelpolounas eroaa perinteisestä lounassetelistä siten, että sen kautta voi ostaa vain sopimusruokailulounaita. Lounaan ostaminen tapahtuu internet-palvelun kautta älypuhelimella tai muulla internet-selaimella. Maksaminen tapahtuu ravintolan ja yrityksen välisenä laskutuksena.[7]
Ravintoedun verotus muokkaa
Ravintoedun idea kiteytyy työnantajan ja työntekijän saamiin verohyötyihin. Työnantaja voi vähentää verotuksessaan lounassetelin (tai muun vastaavan järjestelyn) koko nimellisarvon. Palkansaaja voi puolestaan saada edun kahdella tavalla: lounasvähennyksenä tai luontoisetuna. Lounasvähennyksessä työntekijän palkasta vähennetään 75 prosenttia lounassetelien arvosta. Luontoisetu tarkoittaa puolestaan sitä, että työntekijä saa lounassetelit palkkansa päälle ja maksaa tuloverot edun verotusarvosta, joka on 75 prosenttia lounasedun arvosta.[8]
Suomen valtio kärsii verotuetusta lounasedusta vuosittain yli 17 miljoonan euron veromenetykset mutta tienaa lounassetelien työllistävän vaikutuksen vuoksi 25 miljoonaa.[9]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Luottokunta: Lounasseteli – työhyvinvoinnin edistäjä
- ↑ Käyttöpaikat kartalla - ePassi services.epassi.fi. Viitattu 28.1.2019.
- ↑ Edenred: Lounasseteli tarjoaa päivittäisen lounasedun työntekijöille Viitattu 7.1.2019
- ↑ SmartumLounas (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Edenred: Edenred -kortti (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 7.1.2019
- ↑ EazyBreak Viitattu 10.7.2014
- ↑ Kelpolounas kelpolounas.fi. Arkistoitu 11.10.2015.
- ↑ Ville P: Lounasseteli ja lounaskortti: Edut ja käyttöpaikat Lainakamu. 14.3.2019. Viitattu 21.5.2019.
- ↑ Santaharju, Teija: Lounasetu maksaa itsensä takaisin – ja valtio nettoaakin vielä Yle Uutiset. 15.10.2015. Viitattu 6.11.2015.