Avaa päävalikko

Louis Bertrand de Sivray

Louis Bertrand de Sivray (23. elokuuta 1766 Luc (Var) – 3. heinäkuuta 1859)[1] oli ranskalainen paroni ja ensimmäisen keisarikunnan kenraali.[2]

TaustaaMuokkaa

Bertrand de Sivray syntyi provencelaiseen aatelisperheeseen. Hän aloitti opintonsa 1782 aatelisnuorukaisille tarkoitetussa Lorient'n kadettikoulussa Bretagnessa. Hän valmistui kadetiksi 1785 ja astui Charles de Bourbonin rykmentin palvelukseen. Hänet nimitettiin luutnantiksi 1788. Sotilasyksikkö liitettiin osaksi Pondichéryn rykmenttiä vuonna 1789.

Nuori upseeri Bertrand se Sivray otti tilanteesta ja ajankohdasta vaarin. Hänet valittiin edustajaksi Kansalliskokoukseen 21. syyskuuta 1791, ja hän matkusti Pariisiin. Seuraavana vuonna hänet ylennettiin kapteeniksi. Hän pelasti sapelinkäytöllään kuningasmielisen Vincent-Marie Viénot de Vaublanc'n hengen vuonna 1782, kun Pariisin vallankumoukselliset aikoivat murhata tämän.

Nuori upseeri kohosi vallankumouksen aikana everstiksi. Napoleonin noustua konsuliksi Sivraylle myönnettiin Ranskan kunnialegioonan kunniamerkki, ja vähän myöhemmin hänestä tehtiin saman ritarikunnan upseeri.

Hän saavutti urallaan upseerina merkittäviä voittoja Italiassa, ja kotimaassa hän sai osakseen keskeisiä sotilaallisia tehtäviä. Hän joutui kuitenkin jäämään pois sotilaspalveluksesta olosuhteiden jyrkästi muututtua, mutta hän ehti kuitenkin ennen kuolemaansa olla vielä pitkään eläkkeellä.

LähteetMuokkaa

  1. Charles Mullié ei mainitse kuolinvuotta eikä -paikkaa. Tosin puolalainen ranskalaisia kenraaleita käsittelevä sivusto [1] antaa tämän kuolinhetken, joka merkitsee, että Mullién teoksen ollessa valmis ei Bertrand de Sivary ollut vielä kuollut.
  2. Artikkeli perustuu ranskankielisen Wikipedian vastaavaan artikkeliin, joka puolestaan on suora kopio ranskankieliseen wicisourceen liitetystä artikkelista [2] joka puolestaan on julkaistu Ranskan kansalliskirjaston Gallica-tiedostossa Biographie des célébrites militaires des armée de terre et de mer de 1789 A 1850, jonka julkaisi M. Charles Mullié Pariisissa vuonna 1851.