Louis-Jules Mancini-Mazarini
Louis-Jules Mancini-Mazarini (16. joulukuuta 1716 Pariisi – 25. helmikuuta 1798 Pariisi) oli ranskalainen 46. Neversin herttua, diplomaatti, suurlähettiläs, valtioministeri, runoilija ja näytelmäkirjailija. Hän oli myös Ranskan akatemian jäsen.
Tausta muokkaa
Louis-Jules Mancini-Mazarini syntyi Neversin 45. herttuan François Mancini ja Marianne Spinolan perheeseen. Hän isoisänsä oli Neversin 44. herttuan Philippe Mancini, joka oli puolestaan kardinaali Mazarinin veljenpoika. Isoisän veljiä olivat Ranskan kuninkaan Ludvig XIV hovissa palvelleet Laure-Victoire, Olympe, Marie, Marie Anne ja Hortense Mancini. Isoisän puoliso oli Diane Thianges, kuninkaan rakastajattaren Françoise Athénaïs de Rochechouart de Mortemart'on eli Montespan markiisittaren sisarentytär.
Hän avioitui Hélène Françoise Angélique Phélypeaux de Pontchartrain (1715−1781) kanssa, joka oli Pontchartrain kreivin Jérôme Phélypeaux'n tytär.
Hänet valittiin jo 27-vuotiaana Ranskan Akatemian jäseneksi Ludvig XV valtakaudella 8. marraskuuta 1742. Tämän valinnan jälkeen hän toimi Ranskan suurlähettiläänä Roomassa 1748, Berliinissä 1756 ja Lontoossa 1763. Valtioministeriksi hänet nimitti Ludvig XVI vuonna 1787.
Ranskan vallankumouksen pyöteissä hänet vangittiin terrorin kaudella 1793–1794. Hän kuoli 82-vuotiaana vuonna 798.
Aiheesta muualla muokkaa
- Ranskan akatemian elämäkertatiedot (Arkistoitu – Internet Archive)
|
Edeltäjä: Jean-Baptiste Massillon |
Ranskan akatemian jäsen Tuoli 4 1742–1798 |
Seuraaja: Gabriel-Marie Legouvé |