Jean-Antoine Houdon

Jean-Antoine Houdon (18. maaliskuuta 1740 Versailles17. heinäkuuta 1828 Pariisi) oli merkittävä ranskalainen kuvanveistäjä 1700-luvun jälkipuoliskolla.[1][2]

Jean-Antoine Houdon
Henkilötiedot
Syntynyt18. maaliskuuta 1740
Versailles
Kuollut16. heinäkuuta 1828 (88 vuotta)
Pariisi

Elämä ja ura muokkaa

Houdon pääsi 12-vuotiaana École royale de sculptureen, ja voitettuaan Prix de Rome -palkinnon 20-vuotiaana hän lähti Ranskasta Italiaan, jossa hän vietti seuraavat kymmenen vuotta. Yksi Houdonin ensimmäisistä töistä oli Pyhän Brunon patsas Santa Maria degli Angelin kirkkoon, joka ihastutti paavi Klemens XIV:tä ja toi hänelle välitöntä mainetta. Palattuaan Pariisiin Houdonista tehtiin Ranskan akatemian liitännäisjäsen Morfeus-marmoriveistoksensa ansiosta, ja hänestä tuli akatemian varsinainen jäsen vuonna 1775. Hän opetti aktiivisesti akatemiassa. Hänen muotokuva-asiakkainaan olivat muun muassa Denis Diderot, Venäjän keisarinna Katariina Suuri ja Benjamin Franklin. Houdon loi neljä erilaista Voltairen rintakuvaa. Kuultuaan Jean-Jacques Rousseaun kuolemasta Houdon kiiruhti filosofin kotiin ja otti vainajan kasvoista valoksen, josta hän loi pronssirintakuvan. Vuonna 1785 Houdon vieraili Yhdysvalloissa George Washingtonin kotona Mount Vernonissa toteuttaakseen tämän patsaan. Marmoripatsas pystytettiin Virginian osavaltion pääkaupunkiin Richmondiin vuonna 1796.[1][2]

Houdonin mytologisista teoksista tunnetuin on hänen Diana-patsaansa, joka herätti paheksuntaa rohkealla alastomuudellaan. Vuoden 1791 Pariisin salongissa Houdon esitteli rintakuvia markiisi de Lafayettesta, Benjamin Franklinista ja kreivi de Mirabeausta. Houdonin arvostus jatkui Ranskan vallankumouksen ja Napoleonin vallan aikana. Hänen uskonnollinen Pyhän Scholastican patsaansa herätti kuitenkin vallankumouksellisten vastustusta. Hänet ilmiannettiin, ja hänen henkensä pelastui vain sillä, että hän muokkasi Pyhän Scholastican filosofian ruumiillistumaksi. Napoleonin aikana, josta hän teki vuonna 1806 alastonpatsaan, hän veisti muun muassa Ciceron patsaan senaattia varten sekä erilaisia rintakuvia, joista mainittakoon marsalkka Neyn, keisarinna Josephinen ja Napoleonin itsensä rintakuvat, josta Houdon sai kunniamerkin.[1][2]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Jean-Antoine Houdon The Catholic Encyclopedia. 1910. Viitattu 18.10.2022.
  2. a b c Jean-Antoine Houdon Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 18.10.2022.

Aiheesta muualla muokkaa