Lohikäärmemies Marvel-kustantamon sarjakuvissa esiintyä superroisto. Lohikäärmemies on keinotekoisesti luotu lohikäärmemäinen humanoidi, joka elävöitettiin alkemialla. Hahmon loivat Stan Lee ja Jack Kirby Fantastic Four-lehden numeroon 35 (helmikuu 1965).

Lohikäärmemies
Lohikäärmemies, professori Gilbertin ja Diablon luomus
Lohikäärmemies, professori Gilbertin ja Diablon luomus
Luoja(t) Stan Lee & Jack Kirby
Kustantamo Marvel
Ensiesiintyminen Fantastic Four #35 (1965)
Henkilötiedot
Oikea nimi Ei määriteltävissä
Status Aktiivinen
Pituus 464 cm
Paino 3200 kg
Ryhmäsidokset Diablo, Ryhmä-X, Uudet Suostuttelijat
Voimat Suunnattomat fyysiset voimat ja kestävyys, lentokyky, kyky projektoida liekkejä suustaan

Suomessa Lohikäärmemies esiintyi ensimmäisen kerran Ihmesarjan numerossa 40 tarinassa Ihmeneloset: Vanhan koulun hirviö (1969).

Historia

muokkaa

Lohikäärmemies on androidi, jonka rakensi professori Gregson Gilbert kokeenomaisessa työssään. Gregson toivoi löytävänsä keinon, jolla tuoda luomukseensa elämä. Epäonnistuttuaan useasti hän luotti tapaamansa alkemisti Diablon apuun, joka maailman yhtenä taitavimmista alkemisteista herätti Lohikäärmemiehen henkiin[1].

Vaikka Lohikäärmemies on hidasjärkinen, eikä kykene puhumaan, olento ymmärtää Diablon tälle antamia käskyjä ja on useasti hyökännyt Ihmenelosten kimppuun (Lohikäärmemies omaa kuitenkin jonkinlaisen kiintymyssuhteen Susan Richardsiin ja tiedetään Lohikäärmemiehen usein hämmentyneen naisten osoittaessa olentoa kohtaan lempeyttä). Lohikäärmemies ei kuitenkaan itsessään ole pahansuopa, olento on vain helppo manipuloida väkivaltaisiin tekoihin. Esimerkiksi suuryritys Roxxon Oil vapautti Lohikäärmemiehen vankilasta luodakseen olennosta supersotilaita, joilla olisi Lohikäärmemiehen uskomattomat voimat. Ben Reilly kuitenkin vapautti olennon. Samaten Uudet Suostuttelijat saivat Lohikäärmemiehen liittymään heihin ja taistelemaan Veriruusua ja Hämähäkkimiestä vastaan. Veriruusun onnistui kuitenkin kääntämään ryhmään kuuluneen Superadaptoidin ohjelmoinnin muita Suostuttelijoita vastaan ja seuranneessa taistelussa Lohikäärmemies sammui ja siirrettiin poliisin huostaan[2].

Myöhemmin Tohtori Dorcas yritti Lohikäärmemiehen avustuksella voittaa Namorin, mutta epäonnistui. Samaten Aron, valansa rikkonut ilkeämielinen Seuraaja sai Lohikäärmemiehen usutettua taisteluun Hulktarta ja Ihmetyttöä vastaan[3].

Gregson Gilbert yritti myöhemmin luoda uudelleen Lohikäärmemiehen luomistapahtuman ilman alkemistista otetta ja onnistui tällä kertaa. Hän loi kokeensa perusteella lukuisia androideja, jotka perustuivat muihin mytologisiin olentoihin.

Esimerkiksi alkuperäinen Ihmissoihtu ja Vision pohjautuvat osaltaan Lohikäärmemiehen rakenteeseen.

Voimat ja varusteet

muokkaa
 
Uudet Suostuttelijat käymässä Hämähäkkimiehen kimppuun (vasemmalta oikealle Superadaptoidi, Lohikäärmemies, Haihtuja ja Dreadnought).

Koska Lohikäärmemies on epäinhimillinen ja synteettinen olento, tällä on lukuisia eri supervoimia. Lohikäärmemiehen keho, joka on luotu tiheistä orgaanisista polyymereista (jotka olivat Gregsonin yritys matkia elinpohjaisia materiaaleja) ovat uskomattoman kestäviä ja vahvoja. Lohikäärmemiehen paksu nahka kestää ilman näkyviä vammoja ballistisa ammuksia jopa 155mm:in tykkiin asti, tai 140 kg TNT:a.

Lohikäärmemies on yli-inhimillisen voimakas (Lohikäärmemies kykenee nostamaan noin 100 tonnia, mikä on Marvel-universumin ylin mitattavissa oleva voimaluokitus) ja kestävä. Hän on kykenevä vastustamaan jopa muita Marvel-universumin voimanpesiä, kuten Herkulesta ja Hulkia vastaan lähitaistelussa. Lohikäärmemiehen selässä olevat siivet kykenevät kehittämään tarpeeksi suuren nostokapasiteetin, jotta olento voi lentää noin 50 km/h ja kohota yli viidensadan metrin korkeuteen.

Lohikäärmemies muissa medioissa

muokkaa

Videopelit

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Ihmesarja #40 (1969). Kuvajulkaisut Oy.
  2. Hämähäkkimies #9 (1994). Kustannus Oy Semic.
  3. Fantastic Four #321. Marvel Comics.

Aiheesta muualla

muokkaa