Liza Lehmann
Liza Lehmann (22. heinäkuuta 1862 – 19. syyskuuta 1918) oli brittiläinen sopraano ja säveltäjä.[1] Hän esiintyi resitaaleissa ja kevyen musiikin konserteissa opiskeltuaan laulamista Alberto Randeggerin ja Jenny Lindin johdolla. Tämän jälkeen hän sai sävellysopetusta Niels Ravnkildelta, Wilhelm Freudenbergiltä ja Hamish MacCunnilta. Clara Schumann ja Joseph Joachim kannustivat häntä laulamaan, mutta hän vetäytyi jo yhdeksänvuotisen laulu-uran jälkeen[2] avioituessaan. Myöhemmän uransa hän omisti säveltämiselle, vaikka oli kasvanut aikakautena, jolloin ajatusta naisesta säveltäjänä ei usein otettu vakavasti.[1]
Lehmannin tuotantoon kuuluu yksittäisiä lauluja, laulusarjoja ja näyttämöteoksia. Hän oli Society of Women Musiciansin ensimmäinen puheenjohtaja ja Guildhall School of Musicin laulamisen professori. Hän kirjoitti pedagogiikan teoksen Practical Hints for Students of Singing.[2] Monien teosten suosio on pysynyt, ja niistä on yhä tehty painoksia ja levytyksiä.[1]
Vuonna 1910 Lehmann teki kiertueen Yhdysvalloissa ja toimi säestäjänä omien laulujensa esityksissä. Hänen omaelämäkertateoksensa Life of Liza Lehmann julkaistiin vuonna 1919.[1]