Living After Midnight

”Living After Midnight”
Judas Priest
Singlen ”Living After Midnight” kansikuva
Singlen tiedot
 Albumilta British Steel
 Julkaistu maaliskuu 1980
 Tuottaja(t) Tom Allom
 Tyylilaji heavy metal
 Kesto 03.31
 Levy-yhtiö CBS
Judas Priestin muut singlet
Rock Forever
1979
”Living After Midnight”
1980
Breaking the Law
1980

Living After Midnight on brittiläisen heavy metal -yhtye Judas Priestin kappale British Steel -albumilta, joka julkaistiin maaliskuussa 1980.[1] Kappale julkaistiin levyn ensi-singlenä, samoin siitä tehtiin Priestin ensimmäinen video, jonka ohjasi Julien Temple.[2]

Kappaleen tausta Muokkaa

Judas Priest suuntasi yhdessä tuottaja Tom Allomin kanssa äänittämään kuudetta studiolevyään Ringo Starrin Tittenhurst Park -kartanoon vuoden 1979 lopulla. Paikan omistivat sitä ennen John Lennon ja Yoko Ono. Samaisessa kartanossa yhtye oli miksannut ennen British Steeliä ilmestyneen live-levynsä Unleashed in the East. Talossa oli kuvattu myös Lennonin ”Imagine”-kappaleen videota ja kartanon tiluksiin kuuluvalla lammella taas oli kuvattu John ja Yoko soutelemassa ”Jealous Guy” -laulun videolla.[3]

Rob Halford kertoo ”Living After Midnight” -kappaleen synnystä, että hän yritti saada kello neljä yöllä unta (Rob nukkuu huonosti), kun samaan aikaan Glenn Tipton huhki hereillä alemmassa kerroksessa sijaitsevassa Imagine-huoneessa ja hioi kitarariffejään. Rob kiskaisi aamutakin ylle ja lähti alakertaan sanomaan pari valittua sanaa vahvistinta yöaikaan huudattavalle Glennille. Tipton pahoitteli että oli herättänyt Halfordin ja lupasi panna vahvistimen pienemmälle. Rob alkoi tehdä lähtöä takaisin petiinsä, mutta kuittasi vielä: "Äijä elää keskiyön jälkeen täällä alakerrassa!" Rob seisahtui niille sijoilleen ja miehet alkoivat virnistellä. "Toi on helvetin hyvä nimi tälle kipaleelle", Glen totesi Robille. Seuraavana päivänä Halford kirjoitti kappaleen sanat, jotka kertovat "bailaamisesta ja hauskanpidosta", ja kappale viimeisteltiin "virka-aikana". Halford kuvaa levytystä rock'n'roll-bilekappaleeksi.[3]

Top of the Pops -tapaus Muokkaa

CBS julkaisi ”Living After Midnightin” British Steel -levyn ensimmäisenä singlenä. Priest oli silloin jo aloittanut kiertueen, ja seuraavaksi kappale nousi brittien singlelistalle. Maaliskuun lopulla bändi kutsuttiin Top of the Pops -ohjelman vieraaksi – toistamiseen: Priest oli ollut ohjelman vierailijana jo vuotta aiemmin. Nyt yhtye kieltäytyi kutsusta, sillä heillä oli illalla keikka Birminghamin Odeonissa. Sama tilanne oli myös edellisen Top of the Pops -nauhoituksen aikana, ja silloin kaikki meni pieleen: bändi joutui odottelemaan esiintymisvuoroaan niin pitkään, että he lopulta olivat tunnin myöhässä keikalta Brumissa, kuten paikalliset Birminghamia kutsuvat. He eivät halunneet, että sama toistuu.[2]

Levy-yhtiö ja manageritoimisto Arnakata kauhistuivat ja alkoivat puhua bändiä ympäri: ei näin tärkeästä tilaisuudesta voi kieltäytyä! He lupasivat tehdä keikkatilanteen selväksi BBC:n tv-tuottajille, yhtye pääsisi lähtemään viimeistään klo 18; edelliskerran moka ei voi mitenkään toistua. Rob Halford kuvailee: "Hidasälyisiä tuottajia kekkelehtimässä, teknisiä ongelmia, tuntikaupalla odottamista pukuhuoneessa, hermoilua ja lopuksi täydellistä paniikkia". Bändi pääsi lähtemään klo 21 ja oli Birminghamissa vasta yhdeltätoista illalla – Brumin keikan olisi silloin pitänyt jo päättyä. Yhtye kohtasi parkkipaikalla joitakin faneja, jotka olivat tuohtuneita siitä, että yhtye teki heille ikävän tempun – toistamiseen! "Teitä ei paljon fanit kiinnosta, teidän mielestä joku Top of the Pops on tärkeempi ku me!"[2]

Kokoonpano Muokkaa

Lähteet Muokkaa

  1. Judas Priest - British Steel Discogs. Viitattu 4.3.2021. (englanniksi)
  2. a b c Halford, Rob – Gittins, Ian: ”9 Gloryhole kirkastakoon kasvonsa minulle”, Tunnustan : omaelämäkerta, s. 143–145. Suomentanut Tarja Lipponen. Johnny Kniga, 2020. ISBN 978-951-0-45684-2.
  3. a b Halford, Rob – Gittins, Ian: ”9 Gloryhole kirkastakoon kasvonsa minulle”, Tunnustan : omaelämäkerta, s. 137–141. Suomentanut Tarja Lipponen. Johnny Kniga, 2020. ISBN 978-951-0-45684-2.

Aiheesta muualla Muokkaa