Avaa päävalikko
Litukan siirtolapuutarhan vanhaa puolta syksyllä 2013.

Litukan siirtolapuutarha on Tampereella Petsamon ja Kaupin kaupunginosissa sijaitseva siirtolapuutarha, joka kuuluu Suomen vanhimpiin siirtolapuutarha-alueisiin.[1][2][3][4] Puutarha on perustettu 23. syyskuuta 1922, ja sitä on laajennettu vuonna 1943.[5][6] Vireillä olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa (2040) Litukan siirtolapuutarhan vanhin osa ja vuonna 1952 valmistunut siirtolapuutarhan kerhotalo on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.[7]

Litukan siirtolapuutarhan uuden ja vanhan puolen välissä kulkee nykyään nelikaistainen ohitustie (Kekkosentie), joka on valmistunut vuonna 1989. Tien rakentaminen hävitti siirtolapuutarha-alueen keskusaukion ja 13 mökkiä. Korvaukseksi kaupunki kaavoitti uusia siirtolapuutarhatontteja 1940-luvun laajennuksen itä- ja pohjoisreunasta.[6]

Litukan pinta-ala on 8,15 hehtaaria, ja vuokrattavia mökkipalstoja on 201. Palstojen koko on noin 300–350 neliötä. Palstalle saa rakentaa mökin, joka on enintään 23 neliön suuruinen.[1][5]

Siirtolapuutarhaa hallinnoi Litukan siirtolapuutarhayhdistys, ja alueen omistaja on Tampereen kaupunki.[5]

LähteetMuokkaa

  1. a b Keinänen, Elina: Ratikka hipoo siirtolapuutarhamökkien pihoja Litukassa – turva-aitaa ei olla rakentamassa, vaikka ratikan pelätään aiheuttavan vaaratilanteita Moro (Aamulehti). 28.6.2018. Viitattu 1.8.2018.
  2. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 2.8.2018.
  3. Joissain lähteissä (mm. Keinänen 2018) sanotaan, että siirtolapuutarha sijaitsisi Kalevan ja Kaupin kaupunginosissa. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 -selvityksessä on kuitenkin kartta (s. 60), josta näkee, että Litukan länsiosa kuuluu virallisesti Petsamon kaupunginosaan eikä Kalevaan.
  4. Mäkelä, Miinu: Litukan siirtolapuutarha – Kaatopaikasta kesäparatiisiksi Koskesta voimaa. 2002. Viitattu 1.8.2018.
  5. a b c Rämö, Marjo: Kaikki tämä mahtuu 15 neliön mökkiin! Tamperelainen. 27.4.2012, päivitetty 29.4.2012. Viitattu 1.8.2018.
  6. a b Heiskanen, Jari & Luoto, Kalle: Kauppi-Niihaman osayleiskaava: Kulttuuriympäristöinventointi (PDF) s. 62–65. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2004. Viitattu 1.8.2018.
  7. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 4, 8, 198–199. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 2.8.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa