Liechtenstein SN-2 oli Telefunkenin valmistama lentokonetutka, jota käytettiin toisen maailmansodan aikana saksalaisissa lentokoneissa. Tutkaa asennettiin lähinnä kaksimoottorisiin yöhävittäjiin. Tutkatyyppi SN-2 tuli FuG202:na ensin käyttöön elokuussa vuonna 1941.[1] Myöhemmin opittiin tekemään kevyempiä ja tehokkaampia järjestelmiä kuten FuG212 ja FuG220.

Kuvan Me 110 Bf -yöhävittäjäkone kantaa kahta erillistä tutkajärjestelmää. Kuvan sotasaaliskoneessa on englantilaiset tunnukset.
Sama kone kuvattuna Tanskassa elokuussa 1945. Koneen suoraan eteenpäin ampuva, 2x 20 mm tykkiaseistus näkyy tutka-antennien välissä keulassa.

Liechtenstein SN-2 tutkia käyttäneitä konetyyppejä muokkaa

Tekniset tiedot muokkaa

Tyyppi FuG 202 FuG 214/216 FuG 220
Lähetysfrekvenssi 410–540 MHz 335–362 MHz 90 MHz
Tutkan frekvenssitaajuus 479–499 MHz 335–362 MHz 90 MHz
Signaalin palautus/takaisinottoteho 450 W 450 W 2000–2500 W
Impulssin kesto 1 μs 1 μs 1 μs
Impulssin frekvenssi 2700 Hz 2700 Hz 292/295/298 Hz
3 dB Kohtaamiskulma 30° 35° keskimäärin, 20° korkealla, 55° matalalento
Tasottainen avautumis/kohtaamiskulma, minimikulma kontaktiin
Virran käytön voimakkuus 24 V DC, 8 A tuntematon
Antennien volyymi 13 dB 5 db
Omamassa 55 kg 55 kg
Antennien putkitus/asennusjärjestely 12 × RV12P2000, 2 × RS394, 7 × LV1, 5 × LD2, 2 × LG1, 5 × LD1
Kantama 0,2–4 km 0,2–4 km 0,5–5 km

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Richad Humble: Toisen Maailmansodan lentokoneet, s. 31-32. Suomentanut Helge Seppälä. Porvoo: WSOY, 1976. ISBN 951-0-07838-7.

Viitteet muokkaa

  1. Humble,R., 1976: s.31
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.