Lev Kamenev (taidemaalari)

Lev Lvovitš Kamenev (ven. Лев Льво́вич Ка́менев; 1833 tai 1834, Rylsk, Kurskin kuvernementti – 26. tammikuuta (J: 14. tammikuuta) 1886 Savvinskaja sloboda, Moskovan kuvernementti) oli venäläinen maisemamaalari.

Elämäkerta

Lev Kamenev syntyi vuonna 1833 tai 1834. Pian sen jälkeen hänen pienkauppiaana toiminut isänsä muutti perheensä kanssa Astrahaniin, jossa Lev opiskeli oppikoulussa, muttai koskaan valmistunut isänsä tarvitessa apulaista kaupassaan. Myöhemmän taidemaalari Konstantin Korovinin isoisä huomasi Kamenevin lahjakkuuden, ja järjesti tällä studion ja antoi tälle viisituhatta ruplaa, jotta hän voisi opiskella taidekoulussa Pietarissa. Vuonna 1854 kahdenkymmenen yhden vuoden iässä Kamenev meni Moskovaan opiskellakseen Moskovan maalaus-, veisto- ja rakennustaiteen opistossa yhdessä tulevien kuuluisuuksian Ivan Šiškinin ja Vasili Perovin kanssa Karl Rabusin ohjauksessa ja tämän kuoltua vuonna 1857, Aleksei Savrasovin ohjauksessa. Vuonna 1858 Kamenev sai kolmannen asteen ammattilaismaalarin arvonimen ja hänestä tuli Moskovan harrastelijamaalareiden seuran jäsen, jonka kustannuksella hän teki kahden vuoden opintomatkan ulkomaille oppiakseen länsieurooppalaisilta taidemaalareilta. Matkansa Saksaan ja Sveitsiin hän teki yhdessä Ivan Šiškinin kanssa. Kamenevin luovuus kukoisti 1860-1870-luvuilla, kun hänen teoksensa Talvinen tie pääsi Tretjakovin galleriaan. Vuonna 1869 hän sai teoksista Talvinäkymä Moskovan lähistöltä ja Näkymä Poretšjen läheltä Taideakatemialta akateemikon arvonimen maisemamaalauksista ja hän oli yksi Vaeltajien perustajista. Vuosina 1871-1884 otti osaa Vaeltajien näyttelyihin. Kamenev kuoli köyhyydessä ja yksinäisyydessä vuonna 1886.

Teoksia

• 
  Vanha tammi, 1859.
• 
  Savvino-Storoževskin luostari lähellä Zvenigorodia, 1860-luku.
• 
  Padolla, 1864.
• 
  Talvitie, 1866.
• 
  Kuutamon valo joella, 1870-luku.
• 
  Sumu. Punainen lampi Moskovassa syksyllä, 1871.
• 
  Metsä, 1874.
• 
  Näkymä Kazanka -joelta, 1875.