Lestyjauho on viljan jyvän ytimestä jauhettua hienoa ydinjauhoa, jossa ei ole mukana leseitä eikä alkiota, ja josta karkeat osat on seulottu erilleen.[1][2] Koska jyvät ovat enemmän kuorittuja eli sisältävät vähemmän kuoriosia, lestyjauhossa on vähemmän vitamiineja, valkuaisaineita ja suoloja kuin kuorineen jauhetuissa karkeammissa jauhoissa. Sen sijaan ne ovat helpommin vatsassa sulavia.[2]

Sana ’lesty’ on lestä-verbin partisiippimuoto vastaavasti kuin pesty-sana liittyy pestä-verbiin. Lestyjauhot eli lestyt jauhot on nimityksenä alkuaan tunnettu lähinnä itämurteissa.[3] Verbi ’lestä’ tarkoittaa sekä ’kuoria jyviä’ että ’puhdistaa, seuloa jauhoja’.[4] Lesty-sanaa on käytetty myös lestyjauhon synonyyminä eli merkityksessä ’jyvän ytimestä valmistettu jauho tai suurimo’. Tällöin eri viljalajeista on saatu esimerkiksi ohra-, ruis- tai vehnälestyjä.[5]

Lähteet muokkaa

  1. Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 295. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.
  2. a b Iso tietosanakirja. Osa 5, palsta 620, hakusana jauhot. Helsinki: Otava.
  3. Rouvala, Katariina: Jyviä ja akanoita. (Julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkuna -palstalla) Helsingin Sanomat, 25.4.2000. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.6.2019.
  4. Nykysuomen sanakirja. Hakusana lestä. Helsinki: WSOY, 1951–1961.
  5. Uusi tietosanakirja. Osa 12, palsta 500, hakusana lesty. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.