Avaa päävalikko

Lentävä hollantilainen (saks. Der fliegende Holländer) on Richard Wagnerin kolminäytöksinen ooppera.[1] Se esitetään kuitenkin tavallisesti ilman taukoja, yksinäytöksisen oopperan tapaan.

Lentävä hollantilainen
Aivasovsky Ivan Constantinovich storm on sea 1899 IBI.jpg
Alkuperäinen nimi Der fliegende Holländer
Määritelmä Romantische Oper in 3 Aufzügen
Säveltäjä Richard Wagner
Libretto Richard Wagner
Pohjautuu Vanhaan taruun,
Wilhelm Hauffin ja Heinrich Heinen runoihin
Tyylilaji vakava romanttinen ooppera
Kieli saksa
Kantaesitys 2. tammikuuta 1843
Königlich Sächsisches Hoftheater, Dresden
aikajana Richard Wagnerin oopperoista
Rienzi Lentävä hollantilainen Tannhäuser
1842 1843 1845

Sisällysluettelo

Oopperan syntyMuokkaa

Wagner on todennäköisesti samaistunut voimakkaasti tämän oopperan päähenkilöön. Myös hän koki itsensä kodittomaksi vaeltajaksi, joka etsii epätoivoisesti pelastusta "puhtaan" naisen rakkaudesta.

Toinen tärkeä inspiraation lähde Wagnerille oli hänen vuonna 1839 tekemä merimatka, jonka aikana hän koki hurjan myrskyn Skagerrakin salmessa, lähellä Norjan rannikkoa.

Saksan verbi "fliegen" viittaa tämän hollantilaisen yhteydessä nopeaan siirtymiseen paikasta toiseen. Oopperan taustalla olevan tarun mukaan hollantilaisen komentama laiva oli jopa niin nopea, että se ilmestyi kuin tyhjästä muiden laivojen rinnalle.

Tunnettuja musiikkinumeroitaMuokkaa

  • Alkusoitto - Vorspiel
  • Die Frist ist um (Hetki on koittanut) - Hollantilainen I näytös
  • Summ' und brumm ('Kehruukuoro') - II näytös
  • Johohoe! Johohohoe! - Sentan balladi II näytös
  • Mögst mein Kind (Toivota vieras tervetulleeksi) - Daland II näytös
  • Steuermann! Lass die Wacht ('Matruusikuoro') - III näytös

HahmotMuokkaa

PääroolitMuokkaa

  • Hollantilainen merikapteeni - baritoni
  • Daland (norjalainen merikapteeni) - basso
  • Senta (Dalandin tytär) - sopraano
  • Erik (kylän asukas, Sentan sulhanen) - tenori

SivuroolitMuokkaa

  • Mary (Sentan imettäjä) - altto
  • Dalandin perämies - tenori

Norjalaisia merimiehiä, norjalaisia tyttöjä, hollantilaisten merimiesten haamuja (kuoro)

RoolitMuokkaa

Rooli Esittäjä
Kapellimestari Richard Wagner
Hollantilainen Johann Michael Wächter
Senta Wilhelmine Schröder-Devrient
Daland Friedrich Traugott Reinhold
Erik Karl Risse
Mary Thérèse Wächter
Dalandin perämies Wenzel Bielezizky

Tapahtumapaikka ja -aika sekä oopperan kestoMuokkaa

Aika: 1700 luku

Paikka: Norja (I näytös - Kallioinen suojapaikka Norjan rannikolla, II näytös - Huone Dalandin kodissa, III näytös - Kallioiden suojaama lahti, Dalandin koti taustalla)

Kesto: n. 2h 25 min. (I näytös 55 min., II näytös 60 min., III näytös 30 min.)

Lyhyt juoniselosteMuokkaa

VorspielMuokkaa

Alkusoitto kokoaa kaikki oopperan johtoaiheet. Se on samalla musiikillinen kertomus oopperan sisällöstä. Musiikki alkaa myrskyävän meren motiivilla ja jatkuu Lentävän hollantilaisen ja vaellusmotiiveilla. Myrskyn jälkeen kuuluu pehmeä Sentan balladi eli lunastusmotiivi. Vuorottelevien hollantilaisen motiivin ja myrskyävän meren motiivin jälkeen seuraa kohtalon ja kuoleman kaipuun motiivit. Alkusoitto päättyy tunteelliseen lunastusmotiiviin.

Ensimmäinen näytösMuokkaa

Oopperan päähenkilö on hollantilainen merikapteeni, joka rangaistukseksi jumalanpilkasta on tuomittu ikuisesti harhailemaan maailman merillä. Tuomio ei ole kuitenkaan täysin ehdoton. Hollantilainen saa kerran seitsemässä vuodessa tilaisuuden astua maihin, ja mikäli hän onnistuu tuolloin löytämään vaimon, joka on uskollinen ja uhrautuvainen, päättyy rangaistus ja hollantilaisen piinattu sielu siirtyy tuonpuoleiseen rauhaan.

Oopperan alussa seitsemän vuotta on jälleen kulunut, ja hollantilainen purjehtii vuonoon Norjan rannikolla. Hänen mielialansa on synkkä, sillä hän tietää aiempien kokemustensa perusteella, että uskollisen vaimon löytäminen on lähes mahdotonta. Samaan vuonoon on aiemmin purjehtinut myrskyä pakoon norjalainen laiva, jota komentaa kapteeni Daland. Kun hollantilainen saa kuulla, että Dalandilla on naimaton tytär, hän esittelee Dalandille rikkauksiaan. Daland vakuuttuu siitä, että hollantilainen on hyvä sulhasehdokas hänen tyttärelleen.

Toinen näytösMuokkaa

Toisessa näytöksessä selviää, että Dalandin tytär Senta on jo pitkään haaveillut tutustuvansa hollantilaiseen. Hän on kuullut merimiesten tarinoita hollantilaisen onnettomasta kohtalosta ja tullut vakuuttuneeksi siitä, että juuri hän on tuo hollantilaisen etsimä uskollinen vaimo. Kun Daland sitten esittelee matkalla tapaamansa hollantilaisen Sentalle, on tunnelma dramaattinen. Hollantilainen ja Senta tuntevat välittömästi kuuluvansa toisilleen ikuisesti.

Kolmas näytösMuokkaa

Kolmannessa näytöksessä on aluksi reipasta merimiestunnelmaa, kun Dalandin laivan miehistö juhlii kotiinpaluutaan. Juhliminen ja meluaminen herättävät hollantilaisen laivan miehistön, joka koostuu kammottavista haamuista. Seuraa laulukilpailu Dalandin merimiesten ja hollantilaisen haamujen välillä, jonka haamut voittavat. Sitten siirrytään seuraamaan Erikin ja Sentan välistä riitaa. Erik on mustasukkainen, sillä hän on pitänyt Sentaa morsiamenaan, ja nyt joku hollantilainen on vietellyt tämän. Hollantilainen kuulee Erikin puheet ja tekee niistä sellaisen äkillisen johtopäätöksen, että Senta on pettänyt häntä Erikin kanssa. Hän ryntää epätoivoisena laivalleen ja valmistautuu aloittamaan seuraavan seitsemän vuoden purjehduksen. Sentalle ei jää nyt muuta vaihtoehtoa kuin heittäytyä rantajyrkänteeltä alas, jotta hänen äärimmäinen uskollisuutensa hollantilaiselle tulisi todistetuksi.

Hollantilaisen rangaistus on päättynyt. Lopussa yleisö näkee, kuinka aavelaiva uppoaa ja miten hollantilaisen sekä Sentan toisiaan syleilevät sielut nousevat taivaaseen, kohti ikuista rauhaa ja autuutta.

EsityksiäMuokkaa

Lentävä hollantilainen ooppera esitettiin Turussa merimuseo Forum Marinumin edessä kesällä elokuussa 2005. Näyttämönä toimivat museolaivat fregatti Suomen Joutsen ja kolmimasto puuparkki Sigyn. Pääosassa esiintyi Turussa syntynyt oopperalaulaja, Suomen Wagner-seuran kunniajäsen, Matti Salminen. Esitys myös kuvattiin ja esitettiin myöhemmin televisiossa.

LähteetMuokkaa

  1. Oopperatarinoita. Lentävä hollantilainen. Otavainen, 13.08.1924, nro 17, s. 8. Kansalliskirjasto Viitattu 15.07.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa