Leino Pentzin
Leino Fredrik Pentzin (11. huhtikuuta 1881 Liminka – 29. tammikuuta 1951 Kerava) oli suomalainen toimittaja, kansanopiston ja kauppakoulun johtaja ja kansakouluntarkastaja.[1]
Pentzinin vanhemmat olivat agronomi Fredrik Wilhelm Pentzin ja Justina Lake.
Pentzin valmistui ylioppilaaksi Oulun lyseosta vuonna 1901 ja filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1905 sekä teki opintomatkoja Ruotsiin ja Tanskaan kansanopetukseen tutustumista varten. Hän toimi Oulun kaupungin kansakouluntarkastajana vuosina 1913−1918. Hän oli Haapaveden kansanopiston johtaja 1909–1913. Sittemmin hän toimi Raahen Porvari- ja Kauppakoulun johtajana vuosina 1918−1926[2], suomen kielen, historian ja filosofian alkeiden lehtorina Tyrvään yhteiskoulussa vuosina 1926−1933 sekä suomen kielen opettajana Vaasan kauppakoulussa vuosina 1933−1946. Näiden ohella Pentzin toimi mm. Haapaveden kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana vuosina 1912−1913 ja Vammalan kauppalanvaltuuston puheenjohtajana vuosina 1930−1933. [1]
Suomen sisällissodan aikana Pentzin oli valkoisten puolella ryhmänjohtajana Oulun vapaaehtoisessa rintamakomennuskunnassa (myöhemmin 4:nnen Pohjois-Pohjanmaan rykmentin 1. Pataljoonan I komppania). Hänet ylennettiin sodan jälkeen kersantiksi ja sittemmin vääpeliksi. Pentzin julkaisi sotakokemuksistaan teoksen Vapaussodan muistoja. Vuosina 1920−1925 Pentzin toimi Raahen suojeluskuntapiirin piiriesikunnan kansliapäällikkönä. Hersalon mukaan hänellä oli merkittävä rooli sekä taloudessa että piirin henkisenä johtajana.[3]
Leino Pentzinin puoliso vuodesta 1906 oli Edith Sofia Laurell. Heillä oli neljä lasta, joista osa suomensi sukunimensä muotoon Temmes. Ensimmäisen vaimonsa kuoltua Pentzin solmi vuonna 1933 uuden avioliiton Martta Katariina Bomanin kanssa.
Teoksia muokkaa
- Kansanopetuksen vaiheita Oulussa. Pohjolan kirjapaino, Oulu 1918
- Vapautussodan muistoja. Pohjolan Kustannus-osakeyhtiö, Oulu 1918, Teos digitoituna Työväenliikkeen kirjaston digitaalisessa arkistossa
Lähteet muokkaa
- Hersalo, N. V.: Suojeluskuntien historia II: Puolustuskelpoinen kansa. 3 p. Hata, Vaasa, 1966.
- Pirhonen, Pentti (toim.): Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 100 v. juhlamatrikkeli. Raahe:Raahen porvari- ja kauppakoulun rahasto, 1982. ISBN 951-99362-0-3.
- Tyrvään yhteiskoulu − Vammalan lukio 1904−1979, s. 131. Vammala: Vammalan lukio, 1979.
- Ylikangas, Heikki: Tie Tampereelle: dokumentoitu kuvaus Tampereen antautumiseen johtaneista sotatapahtumista Suomen sisällissodassa. Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18897-2.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Leino Pentzin 50-vuotias, Aamulehti, 11.04.1931, nro 97, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 100 v. juhlamatrikkeli 1982, 89
- ↑ Hersalo 1966, 513