Avaa päävalikko

Leijonaterassi oli antiikin aikainen leijonapatsain koristeltu penger Deloksen saarella Kreikassa.[1] Siihen liittyi patsaiden edestä kulkenut Leijonien katu. Rakennelman rauniot ovat osa Deloksen arkeologista aluetta, joka on Unescon maailmanperintökohde. Tarkemmin kohde on osa Deloksen Pyhän järven aluetta.[2][3]

Leijonaterassi
Leijonaterassi.
Leijonaterassi.
Sijainti Delos, Kykladit, Etelä-Egean saaret
Kreikka Kreikka
Koordinaatit 37°24′9″N, 25°16′1″E
Rakennustyyppi veistosryhmä
Valmistumisvuosi noin 620–600 eaa.
Osa Unescon maailmanperintökohdetta
Delos
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Leijonaterassi ja leijonien kopiot.
Venetsiaan siirretty leijona.

Leijonaterassi sijaitsee Pyhän järven länsipuolella. Leijonien katu kulki penkereen ja järven välistä. Penger oli koristeltu leijonapatsailla, jotka oli veistetty arkaaisella kaudella noin vuonna 620–600 eaa. Ne olivat naksoslaisten Apollon-jumalalle lahjoittamia ja niiden tehtävänä oli jumalan syntymäpaikan Pyhän järven ja sen Pyhän palmupuun vartioiminen. Patsaat oli tehty naksoslaisesta marmorista ja kunkin pituus oli noin 1,72 metriä. Istuvat leijonat katsoivat kaikki itään järvelle päin ja niiden suut olivat auki ikään kuin ne karjuisivat. Leijonat on veistetty poikkeuksellisen hoikiksi ja niillä on pienet päät. Kaikki leijonat olivat urospuolisia, mutta niille ei kuitenkaan ollut veistetty leijonanharjaa. Patsailla oli jalustat ja ne oli sijoitettu penkereeseen noin 3,5 metrin välein.[2][3][4][5][6]

Leijonapatsaita oli alun perin ainakin yhdeksän ja mahdollisesti jopa 16. Nykyaikaan patsaista on säilynyt Deloksella viisi. Ne löydettiin saaren arkeologisissa kaivauksissa vuosien 1886–1906 aikana. Patsaat olivat hajallaan pitkin aluetta, ja arvellaan, että niitä oli käytetty roomalaisten vuonna 69 eaa. tekemän linnoitusmuurin rakentamiseen. Löytämisen jälkeen patsaat sijoitettiin alkuperäisille paikoilleen. Vuodesta 1999 alkuperäiset patsaat ovat Deloksen arkeologisessa museossa. Niiden paikalla kadun varrella on nykyisin kipsiin valetut kopiot. Leijonaterassi on yksi Deloksen suosituimpia nähtävyyksiä.[2][3][4]

Kuudes säilynyt leijonapatsas vietiin Delokselta Venetsiaan vuonna 1716 ja asetettiin siellä vartioimaan Arsenaalia. Sen pää kuitenkin korvattiin enemmän venetsialaista makua vastanneella leijonanpäällä harjoineen, joten alkuperäisestä patsaasta on jäljellä vain vartalo.[3]

LähteetMuokkaa

  1. Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Delos”, Antiikin käsikirja, s. 122. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c ”Delos”, The Greek Islands, s. 218–219. Eyewitness Travel. London, New York, Melbourne, Munich and Delhi: DK, 2013. ISBN 978-1-40938-631-5.
  3. a b c d ”Delos”, Greek Island Hopping 2008, s. 216–225. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
  4. a b Terrace of the Lions Atlas Obscure. Viitattu 24.10.2016.
  5. Terrace Of The Lions On Delos: Birthplace Of Apollo And His Sister Artemis Message to Eagle. Viitattu 24.10.2016.
  6. Delian Group of Archaic Lions (Sculpture) Perseus. Viitattu 15.11.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa