Lehtoniemen työväentalo
Lehtoniemen työväentalo on Varkauden Lehtoniemessä sijaitseva työväentalo. Se on Pohjois-Savon vanhin jäljellä oleva työväentalo, ja vuoteen 2019 saakka se oli suojeltu asemakaavalla kulttuurihistoriallisesti merkittävänä rakennuksena. Talo on erittäin huonossa kunnossa, ja suojelumerkintä poistettiin vuonna 2020.[1][2]
| Lehtoniemen työväentalo | |
|---|---|
| Osoite | Lehtoniemenraitti 2 |
| Sijainti | Lehtoniemi, Varkaus |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1905 |
| Rakennuttaja | Lehtoniemen työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Ville Valkonen |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Korkeus | 8,85 metriä |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | 238 neliömetriä |
 |
|
Historiaa muokkaa
Lehtoniemen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1903 Lehtoniemen tehtaan ympärille muodostuneeseen työläiskaupunginosaan. Tehtaalla valmistettiin höyrylaivoja ja -koneita; muun muassa höyrylaivat Tarjanne ja Suomi ovat Lehtoniemen tuotantoa.[3][4] Lehtoniemi on rakennuskulttuuriltaan arvokasta aluetta, joka edustaa teollisuuden ympärille ilman asemakaavaa syntynyttä työväen asuinaluetta. Varkauden keskusta-alueen strategisessa yleiskaavassa vuodelta 2017 se on osoitettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi alueeksi. Työväentalo valmistui Lehtoniemeen vuonna 1905, ja sen on määritelty edustavan vanhinta säilynyttä yhdistysrakentamista.[5] Talo jäi tyhjilleen käytännössä jo 1970-luvulla, joskin sitä käytettiin vielä varastona. Vuoteen 2008 saakka se pysyi Lehtoniemen työväenyhdistyksen omistuksessa, mutta yhdistys lakkautettiin kyseisen vuoden lopussa.[4][6][7]
Rakennus muokkaa
Talo on hirsirunkoinen. Sen pinta-ala on 238 neliömetriä ja korkeus 8,85 metriä. Siinä on kaksi kerrosta; toiseksi kerrokseksi ilmeisesti lasketaan 71 neliömetrin kokoinen, käytettävä ullakkotila. Talossa on juhlasali, jossa 176 istumapaikkaa, näyttämö, ravintola, keittiö, varasto, yksi asuinhuone ja kaksi muuta huonetta. Alun perin taloa lämmitettiin uuneilla, ja keskuslämmitykseen siirryttiin vuonna 1939. Samana vuonna talon vesikatto ja permanto uusittiin ja sisätiloja maalattiin. 1980-luvulla talon ulkomaalaus uusittiin punaiseksi.[3]
Toimintaa työväentalolla muokkaa
Työväentalo oli Lehtoniemen tehdasyhteisön keskus. Talolla kokoontuivat useat eri harrastusjärjestöt, kuten urheiluseura ja kuoro. Teatteria talolla harrastettiin innokkaasti, ja järjestettiin iltamia ja luentoja. Hyvin moni lehtoniemeläinen tanssi häitään työväentalolla. Alun perin talolla oli ravintola ja osuuskauppakin, joka myöhemmin siirtyi toisaalle. Talolla näytettiin elokuvia jo hyvin varhain, ennen vuotta 1912. Siellä vieraili myös eläinnäyttely. Työväentalo oli Lehtoniemen nuorten suosima tanssipaikka, ja siellä kävi työläisiä myös Varkauden puolelta, sillä Varkauden tehtaan johtajat eivät hyväksyneet työväenyhdistysten perustamista. Lehtoniemessä taas suhtautuminen oli suopeampaa, ja työväentalon tapahtumiin osallistui usein myös Lehtoniemen tehtaan johtoa ja ylempää virkamieskuntaa.[4][8][9]
Suojelukiista muokkaa
Talo oli aiemmin suojeltu, ja asemakaavamääräyksen mukaan sen purkaminen olisi sallittu vain pakottavasta syystä. Se oli kuitenkin pitkän tyhjillään olon seurauksena päässyt huonoon kuntoon. Vuonna 2002 Museovirasto puolsi talon säilyttämistä ja totesi, että se oli tuolloin ränsistynyt mutta vielä korjauskelpoinen. Vuonna 2013 Yle uutisoi, että työväentalon purkaminen oli kielletty taas kerran. Ylen mukaan kiistaa oli tuossa vaiheessa käyty lähes 10 vuotta, ja purkulupa oli annettu ja peruttu jo kolmesti.[10] Vuonna 2016 kiinteistön silloinen omistaja teki aloitteen asemakaavamuutoksesta, jolla poistettaisiin työväentalon suojelumerkintä. Vuonna 2018 omistaja tilasi asiantuntijan antamaan lausunnon rakennuksen kunnosta. Kohdekäynnillä selvisi, että talo on kärsinyt pahoja kosteus- ja lahovaurioita ja se on romahtamisvaarassa, minkä vuoksi taloon ei saa mennä sisälle ilman erityistoimenpiteitä. Talo arvioitiin täysin sopimattomaksi asumiseen tai oleskeluun. Asiantuntija suositteli terveys- ja tapaturmariskien vuoksi rakennuksen välitöntä purkamista.[11][12]
Asemakaava, jossa suojelumerkintä oli poistettu, tuli voimaan tammikuussa 2020.[1] Kesällä 2020 rakennus laitettiin myyntiin 2 000 euron lähtöhintaan. Alkuvuodesta 2021 Japanissa asuva tanssija-koreografi Ville Valkonen osti talon pelastaakseen palan suomalaista työväenhistoriaa. Hän suunnittelee taloon artistiresidenssiä.[13][14]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Lehtoniemen työväentalon asemakaava lainvoimainen Varkauden kaupunki. Arkistoitu 24.8.2022. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ Malinen, Markku: Purkukuntoinen Lehtoniemen työväentalo myynnissä Varkaudessa – alueelle mahtuu kaksi omakotitalotonttia yle.fi. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ a b Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ a b c Melaranta, Hanna-Kaisa: Matkaopas Varkauden teollisiin ympäristöihin. Varkaus: Varkauden museo, 2019. ISBN 978-952-9781-14-0.
- ↑ Lehtoniemen työväentalon asemakaava (PDF) Varkauden kaupunki. Arkistoitu 24.8.2022. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ Yle: Lehtoniemen työväentalolle mietitään käyttöä Varkaudessa yle.fi. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ Itkonen, Hannu: Varkautelaisten vuosisata. Varkaus: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-638-2.
- ↑ Saranat.fi kulttuuriympäristö verkossa: Lehtoniemen teollisuusalue saranat.fi. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ Hendolin, Jaakko (toim.): Rehellinen Warkaus. Varkautelaiset kertovat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1980. ISBN 951-717-206-0.
- ↑ Lötjönen, Kaisu: Hallinto-oikeus kumosi Lehtoniemen työväentalon purkamisen yle.fi. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ Lehtoniemen työväentalon asemakaava Varkauden kaupunki. Arkistoitu 24.8.2022. Viitattu 24.8.2022.
- ↑ Museovirasto puoltaa työväentalon säilyttämistä Varkaudessa. Kaleva, 20.11.2002.
- ↑ Japanissa asuva Ville Valkonen osti Lehtoniemen työväentalon pelastaakseen palan suomalaista historiaa. Warkauden lehti, 18.2.2021.
- ↑ Ville Valkonen tekee Lehtoniemen työväentalolle artistiresidenssin – Yllättävän paljon vanhoista hirsistä pystynee käyttämään. Warkauden lehti, 2.9.2021.