Lehtokääpä
Lehtokääpä (Antrodiella romellii) on euroopanpähkinäpensaan, pajujen, harmaalepän, haavan ja muiden lehtipuiden maahan pudonneilla oksilla kasvava kääpälaji. Sitä pidetään Etelä-Suomen pähkinälehtojen tyyppilajina, mutta lehtokääpää esiintyy myös muissa lehtometsätyypeissä ja kulttuuriympäristöissä Lappia myöten. Lehtokäävällä ei ole selvää edeltäjälajia, mutta usein se kasvaa samalla paikalla runko-orvakan jälkeen.[1][2]
| Lehtokääpä | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Steccherinaceae |
| Suku: | Sitkokäävät Antrodiella |
| Laji: | romellii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Antrodiella romellii |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Lehtokäävän yksivuotinen itiöemä on tyypiltään resupinaattinen ja huomattavan sitkeä vaikka kokonaispaksuus on vain 1 mm. Nuori itiöemä on tuoreena kuultava ja tiskiveden harmahtava, ikääntyessään ja kuivuessaan se muuttuu kermankellertäväksi. Samat sävyt ovat nähtävissä lohkopinnassa, jossa pohjamalto erottuu selvänä hyytelömäisen kuultavana kerroksena muuten kermanvalkeasta pinnasta. Säännöllisen pyöreitä pillejä on 5-7 millimetrillä. Lehtokääpä jää helposti maastossa havaitsematta pienen kokonsa vuoksi, tai sitä erehtyy pitämään muuna keskenkasvuisena kääpänä. Varma tunnistus vaatii mikroskopointia.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 91-92. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.