Le Jeune Ahmed (kirjaimellisesti ’Nuori Ahmed’) on Dardennen veljesten ohjaama vuonna 2019 ensi-iltansa saanut belgialainen draamaelokuva. Elokuva kertoo belgialaisesta maahanmuuttajataustaisesta pojasta, joka radikalisoituu. Elokuva sai ensi-iltansa vuoden 2019 Cannesin elokuvajuhlilla. Le Jeune Ahmed palkittiin Cannesissa parhaasta ohjauksesta.[1]

Le Jeune Ahmed
Elokuvan Le Jeune Ahmed elokuvajuliste.
Elokuvan Le Jeune Ahmed elokuvajuliste.
Ohjaaja Luc Dardenne
Jean-Pierre Dardenne
Käsikirjoittaja Luc Dardenne
Jean-Pierre Dardenne
Tuottaja Luc Dardenne
Jean-Pierre Dardenne
Denis Freyd
Kuvaaja Benoît Dervaux
Leikkaaja Marie-Hélène Dozo
Tristan Meunier
Pääosat Idir Ben Addi
Valmistustiedot
Valmistusmaa Belgia
Ranska
Tuotantoyhtiö Les Films du Fleuve
Archipel 35
Levittäjä Vertigo Média
Ensi-ilta Belgia 20. toukokuuta 2019
Kesto 84 minuuttia
Alkuperäiskieli ranska
Aiheesta muualla
IMDb
AllMovie

Tuotanto muokkaa

Dokumenttielokuvilla aloittaneiden Dardennen veljesten ohjaama Le Jeune Ahmed käyttää ohjaajakaksikon muista elokuvista tuttuja keinoja. Elokuva on kuvattu pääosin käsivarakameralla. Useiden muiden veljesten elokuvien tavoin Le Jeune Ahmed on rakenteeltaan pelkistetty draama, joka keskittyy yhden ihmisen moraalisiin valintoihin. Taustalla on laajempi sosiaalisten ongelmien viitekehys.[1][2] Tarinan ja Ahmedin taustoja ei kuitenkaan selitetä elokuvassa lainkaan.[3]

Juoni muokkaa

Ahmed on nuori poika, joka kieltäytyy kättelemästä naispuolista opettajaansa, koska hänen uskonsa kieltää sen. Ahmed käy jihadia levittävän radikaalin imaamin moskeijassa. Hän on myös apulaisena imaamin pienessä sekatavarakaupassa. Ahmedin opettaja yrittää aloittaa koulussa arabian kielen oppitunnit, että nuoret muslimit oppisivat kieltä muualtakin kuin koraanista. Ahmed päättää yrittää puukottaa opettajaansa, mutta epäonnistuu.

Imaami käskee Ahmedia olemaan kertomatta mitään moskeijasta. Ahmed joutuu nuorisovankilaan ja siellä töihin maatilalle. Hän kertoo psykologille muuttuneensa ja pyytää saada tavata opettajansa. Hän valmistelee kuitenkin salassa opettajansa puukottamista teroitetulla hammasharjalla. Yritys kuitenkin epäonnistuu, sillä opettaja murtuu pelosta nähdessään Ahmedin ja tapaaminen keskeytyy.

Maatilalla työskentelee myös nuori tyttö, joka suutelee Ahmedia. Ahmed pyytää tyttöä kääntymään muslimiksi, koska muuten hän on tehnyt syntiä. Tyttö kieltäytyy. Matkalla maatilalta takaisin nuorisovankilaan Ahmed pakenee. Hän menee opettajansa kodin luokse, mutta putoaa yrittäessään kiivetä talon ulkoseinää opettajan asunnolle. Ahmed loukkaantuu vakavasti ja opettaja soittaa ambulanssin. Ahmed pyytää anteeksi opettajalta.

Näyttelijät muokkaa

 Idir Ben Addi  Ahmed 
 Olivier Bonnaud  nuorisotyöntekijä 
 Myriem Akheddiou  Inès 
 Victoria Bluck  Louise 
 Claire Bodson  Ahmedin äiti 
 Othmane Moumen  imaami 

Vastaanotto muokkaa

Elokuva sai ensi-iltansa vuoden 2019 Cannesin elokuvajuhlilla. Le Jeune Ahmed palkittiin Cannesissa parhaasta ohjauksesta.[1] Kansainväliset kritiikit olivat pääsääntöisesti hyviä. Elokuvaa pidettiin kuitenkin Dardennen veljesten välityönä.[4][5] The Guardian -lehden Peter Bradhawn mukaan elokuva on vähäeleinen, eikä päästä katsojia Ahmedin ajatuksiin. Elokuvan kuitenkin pelastaa pääosan esittäjän intensiivisyys.[6] New York Timesin A.O. Scott mielestä elokuvan kerronta on taloudellista ja tehokasta, mutta siitä puuttuu kuitenkin jotain, ehkä syvempi luotaus Ahmedin persoonallisuuteen.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Lanerva, Pekka: Young Ahmed hiff.fi. 4.10.2020. 33. Rakkautta & Anarkiaa. Arkistoitu 29.11.2020. Viitattu 14.11.2020.
  2. Young Ahmed msfilmfestival.fi. Midnight Sun Film Festival. Arkistoitu 20.11.2020. Viitattu 14.11.2020.
  3. a b Scott, A.O.: ‘Young Ahmed’ Review: Fighting for the Soul of a Teenage Militant www.nytimes.com. 20.2.2020. New York Times. Viitattu 14.11.2020. (englanniksi)
  4. Young Ahmed www.rottentomatoes.com. Rotten Tomatoes. Viitattu 12.11.2020. (englanniksi)
  5. Young Ahmed www.metacritic.com. Metacritic. Viitattu 12.11.2020. (englanniksi)
  6. Bradshaw, Peter: Young Ahmed review – subtle and timely tale of radicalisation www.theguardian.com. 20.5.2019. The Guardian. Viitattu 14.11.2020. (englanniksi)