Lauscha
Lauscha on kaupunki Saksan Thüringenin osavaltiossa Sonnebergin piirikunnassa. Lauscha tunnetaan käsinpuhalletuista lasiesineistä[2], erityisesti joulukuusen koristeista[3].
| Lauscha | |
|---|---|
 vaakuna |
|
  Lauscha |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Thüringen |
| Piirikunta | Sonneberg |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Norbert Zitzmann (SPD)[1] |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 18,72 km²[1] km² |
| Korkeus | 625[1] m |
| Väkiluku | 3 691[1] |
| – Väestötiheys | 197,2[1] as./km² |
Lauscha sijaitsee Thüringer Schiefergebirgen vuoristossa syvässä laaksossa. Lauschan rautatieasema on 611 metrin korkeudella merenpinnasta, ja korkein kaupungin alueella oleva vuorenhuippu Pappenheimer Berg kohoaa 834,5 metriin. Keskimääräinen korkeus on 625 m[1].
Joulukoristeet muokkaa
Lasimestarit Hans Greiner ja Christoff Müller perustivat lasihytin 1595, ja siitä saivat alkunsa Lauscha ja paikallinen lasinvalmistus. Lasihelmiä valmistettiin lasiputkesta lampputyönä 1700-luvulta alkaen, ja 1800-luvulla työ tehostui kun liekki saatiin palkeilla entistä kuumemmaksi. Myös puhallettuja helmiä valmistettiin. Kuusenkoristeista on ensimmäinen maininta 1860-luvulta erään kauppiaan luettelosta. Sonnenbergin alueesta tuli Saksan leikkakalujen ja samalla kuusenkoristeiden valmistuksen keskus, ja Lauschassa erikoistuttiin kuusenkoristeisiin. Puhaltajat työskentelivät kotonaan ja myivät tuotteensa tukkukauppaille, joista he joutuivat riippuvaisiksi. Osavaltion kotiteollisuusväki oli Saksan köyhintä, ja kaikki perheenjäsenet lapsia myöten osallistuivat työhön elannon hankkimiseksi. Postimyynnin yleistyessä tuotos parani, ja osuuskuntien perustamisen ansiosta saatiin myös työoloja paremmiksi.[3]
Ensimmäisen maailmansodan aikana koristeiden tuotanto laantui, mutta jo 1923 Lauschaan perustettiin lasikoulu. Vaikka joulukoristeet saivat Saksassa aiemman koristeellisen tyylin sijasta nyt vaikutteita ajan yksinkertaisemmasta tyylistä ja 1930-luvulla jopa pintaansa hakaristikuvioita ja kansallishenkeä nostattavia vanhoja symboleita, Lauschassa pääosa tuotannosta noudatti vanhaa perinnettä. 1943 joulukoristeiden tuotanto keskeytettiin mutta jatkui heti sodan päätyttyä nyt DDR:ksi muuttuneessa valtion osassa. Tuotanto vietiin pääasiassa Neuvostoliittoon. Vähitellen tuotanto koneellistui. Puhaltajista monet siirtyivät Länsi-Saksaan Neustadtiin. Saksojen yhdistyessä Lauschan puhaltajat joutuivat jälleen hankkimaan tarvikeensa itse ja huolehtimaan markkinoinnista. Monet puhaltajat ovat ryhtyneet tekemään koristeita vanhoilla muoteilla.[3]
Lasikoulu Berufsfachschule Glas perustettiin kaupunkiin uudelleen 1991, ja vuosittain kaupungissa pidetään kahtena adventtina joulumarkkinat Kugelmarkt, jonne tulee yleisöä kymmeniätuhansia.[3]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lauscha Wikimedia Commonsissa
