Avaa päävalikko

Lauri Saarnio, sukunimi vuoteen 1914 Bredström (13. huhtikuuta 1898 Turku[1]4. joulukuuta 1978 Helsinki[2]) oli suomalainen Turun yliopiston psykiatrian professori.[3]

HenkilöhistoriaMuokkaa

Saarnion vanhemmat olivat kirjeenkantaja Gustaf Erhard Bredström ja Hilda Maria Martin ja puoliso vuodesta 1925 Augusta Katharina Wedekind.[1] Hän pääsi ylioppilaaksi Turun suomalaisesta lyseosta 1918 ja valmistui lääketieteen kandidaatiksi 1922 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1927 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1938.[3]

Saarnio oli Pitkäniemen sairaalan 4. alilääkärinä 1927–1928, Harjavallan ja Kiukaisten kunnanlääkärinä 1928–1930 sekä Harjavallan piirisairaalassa lääkärinä 1928–1931 ja ylilääkärinä 1933–1939. Hän oli Porin kaupungin psykiatrisen huoltotoimiston lääkärinä 1937–1939 ja Lapinlahden sairaalassa apulaislääkärinä 1931–1933 ja apulaisylilääkärinä 1941–1943. Saarnio toimi lääkintöhallituksen mielisairaanhoito-osaston lääkintöneuvoksena 1943–1947 ja Halikon piirisairaalan ylilääkärinä 1947–1951. Hän oli Turun yliopiston mielitautiopin ja neurologian vt. professori 1950–1951 ja professori 1952–1963. [3][4]

TeoksiaMuokkaa

  • Untersuchungen über den Cholesterinstoffwechsel bei der Melancholie, väitöskirja. 1938

LähteetMuokkaa

  1. a b Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 554-555. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  2. Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 10.12.1978
  3. a b c Kuka kukin on 1954 (Projekt Runeberg)
  4. Turun yliopisto : Lääketieteellinen tiedekunta : Psykiatria