Lauri Rankka
Lauri Rankka (s. 1950) on suomalainen taidegraafikko.[1] Rankan taiteilijaksi herääminen tapahtui pitkällisen johdatuksen tuloksena. Limingan taidekouluun hän hakeutui vuonna 1971.[2] Hän opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1972–1975 ja hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran esillä yksityisnäyttelyssä Tampereella vuonna 1977.[1]
| Lauri Rankka | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1950 |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Taiteilija | |
| Ala | taidegraafikko |
Rankka aloitti uransa muotokuvamaalarina[3] ja siirtyi metalligrafiikkaan piirustuksen kautta 1980-luvun alussa.[2] Nykyään Rankan pääasiallinen tekniikka on akvatinta, jonka ohella hän tekee betonivaluteoksia.[4] Hänen töissään esiintyy usein mustavalkoisia ihmisfiguureja, betonia, rautaa ja lankkua ja hänen on kuvattu tekevän jäyhää taidetta luolamiesten tapaan.[3] Rankan omien sanojen mukaan lopputulos ei hänen töissään koskaan ole täysin sitä, mitä hän on hakenut ja grafiikka istuukin hänelle, koska sen erilaiset tekniset vaiheet antavat työlle oman patinansa.[2]
Rankka on osallistunut lukuisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin näyttelyihin ja saanut työstään useita palkintoja ja tunnustuksia niin Suomessa kuin ulkomaillakin.[1] Hänen töitään on muun muassa Ateneumin, Suomen valtion, Eduskunnan, Suomen Kulttuurirahaston, Sara Hildénin taidemuseon, Sanomalehti Kalevan, Aineen taidemuseon, Norbottenin läänin ja Wihurin kokoelmissa sekä Oulun, Turun, Tampereen, Helsingin, Jyväskylän, Kajaanin, Luulajan, Rovaniemen ja Kuopion kaupungin kokoelmissa ja hän on tehnyt niin reliefejä kuin grafiikkaakin useisiin julkisiin kohteisiin.[1] Reliefiensä materiaalina Rankka käyttää puuta tai betonia.[5]
Oman taiteellisen työnsä ohella Rankka on opettanut grafiikkaa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa. Minkä lisäksi hän on suunnitellut litografian työtilat painovälineistöineen Lapin yliopiston taiteiden tiedekuntaan ja Limingan taidekouluun sekä ohjannut Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kuvataiteen seminaaritöitä.[1]
Rankka on Suomen Taidegraafikot ry:n ja Oulun Taiteilijaseura -63 ry:n jäsen.[1]
Hän työskentelee Oulun Pikisaaressa.[6]
Rankalle myönnettiin valtion taiteilijaeläke 2013.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f Lauri Rankka Kulttuurivoimala. Viitattu 6.2.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Lapin yliopisto: "Tekemällä olen olemassa - ajattelen tekemällä", Lauri Rankka Lapin yliopisto. Arkistoitu 12.1.2006. Viitattu 6.2.2009.
- ↑ a b Susi, Nina: Näyttely: Rankka teki jäyhää taidetta luolamiesten tapaan Pohjolan Sanomat. 10.1.2009. Kulttuurivoimala. Viitattu 6.2.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lauri Rankka prosenttitaide.ouka.fi. Prosenttitaide Oulussa -sivusto. Viitattu 6.2.2009.
- ↑ Susi, Nina: Rankka teki jäyhää taidetta Pohjolan Sanomat. 9.1.2009. Viitattu 6.2.2009.
- ↑ Sarrala, Hannu: Pohjoisen taidetta ja Halosten sukua taidemuseolla 21.1.2009. Pohjolan Sanomat. Viitattu 6.2.2009.
- ↑ Heille myönnettiin uudet taiteilijaeläkkeet 26.6.2013. Iltalehti. Arkistoitu 29.6.2013. Viitattu 26.6.2013.
Aiheesta muualla muokkaa
- Lauri Rankka taiteilijamatrikkelissa
- Taidegraafikko Lauri Rankka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lauri Rankka Kemin taidemuseon sivulla[vanhentunut linkki]
- Lapin yliopisto: "Tekemällä olen olemassa - ajattelen tekemällä", Lauri Rankka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lauri Rankka Prosenttitaide Oulussa -sivustolla
- Lauri Rankka Valtion taidemuseon kokoelmissa[vanhentunut linkki]
- Kirjav@ - Kansallisgallerian kirjaston kokoelmatietokanta, Lauri Rankka
- Laine, Eeva Liisa: Merkkihenkilöitä? - Lauri Rankan tuotannon tulkinnan hahmottelua, Proseminaarityö, Jyväskylän yliopisto. Taidehistorian laitos 1996
- Oulun Taiteilijaseura -63 Ry 1963 - 1978; työryhmä: Veijo Hukka, Pentti Junno, Veikko Törmänen
- Rinnekangas, Reijo: Pohjoista valoa, ISBN: 951-749-119-0
- Vieraana pohjoisen valossa -Jenny ja Antti Wihurin rahaston ja Lapin yliopiston vierailevat taiteilijat; toim. Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen; 2009; ISBN: 978-952-484-327-0