Lauri Akselinpoika Tott

Lauri Akselinpoika Tott (ruots. Laurens Axelsson Tott, s. 1417, k. 3. toukokuuta 1483 Raasepori) oli tanskalais-ruotsalainen aatelinen ja valtaneuvos, joka toimi Raaseporin ja Viipurin linnojen käskynhaltijana.

Tottin aatelissukuun kuuluneen Lauri Akselinpoika Tottin isä oli tanskalainen valtaneuvos Axel Pedersen Tott ja äiti tämän toinen puoliso Ingeborg Ivarsdotter. Hänen veljiään olivat muun muassa valtaneuvokset Eerik ja Ivar Tott. Yhteensä veljeksiä oli yhdeksän, joilla kaikilla oli sekä Tanskan että Ruotsin kansalaisuus. Hänen ensimmäiset läänityksensä olivat Tanskassa Sjellannin saarella, josta Lauri Akselinpoika muutti Ruotsiin vuosien 1466–1467 aikana, kun kuningas Kristian I takavarikoi veljesten omistukset. Vuonna 1467 hän sai haltuunsa veljensä Eerikin ostaman Årstan linnan Södermanlandissa ja vuotta myöhemmin Lauri Akselinpojasta tuli Raaseporin linnan käskynhaltija. Eerikin kuoltua 1481, hänestä tuli myös Viipurin linnan käskynhaltija.

Lauri Akselinpoika Tott menetti puolisonsa Katariina Jönsintytär Viffertin ja poikansa vuonna 1468 tapahtuneessa Hanneke Wromen haaksirikossa Raaseporin Jussarön saaren edustalla. Lyypekistä Tallinnaan matkalla ollut hansaliiton alus oli poikennut Tukholman Arholmassa, josta Katariina ja pariskunnan poika nousivat laivaan tarkoituksenaan jäädä pois Raaseporissa. Valmisteilla ollut Karjaan kirkko omistettiin myöhemmin hänen vaimonsa kunniaksi Pyhän Katariinan mukaan.[1] Myöhemmin Lauri Akselinpoika sai kaksi tytärtä Katarina Eerikintytär Nipertzin (k. 1487) kanssa.[2] Raaseporissa kuollut Lauri Akselinpoika Tott haudattiin Kronobäckin luostarin hautausmaalle Smoolantiin.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Tott Nordisk familjebok.
  • Geni Lauri Akselinpoika Tott

ViitteetMuokkaa

  1. Myrsky nieli aarrelaivan ja Raaseporin linnanrouvan 16.10.2009. Tiede. Viitattu 7.5.2015.
  2. Laurens Tott (Axelsson) Historiska personer. Viitattu 7.5.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa